Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Pekka Similä pyörittää kynäänsä kartalla. Kynän tekemä kaari on laaja - aivan kuten pelastusaluekin.
"Paloasemaverkko on kattava. Vain joidenkin sivumetsien kohdalla toiminta-aika ylittää puolen tunnin rajan", Similä huomauttaa.
Vuoden 2004 alussa koko pelastustoimi koki suuren mullistuksen, kun vastuu siirtyi 446 kunnalliselta pelastuslaitokselta 22 pelastustoimialueelle. Yksi näistä on Jokilaaksojen pelastuslaitos.
Kokemuksia uudesta mallista on kertynyt reilun puolentoista vuoden ajalta. Similän mukaan uudistus on onnistunut, vaikka järjestelmä vaatii vielä hiomista.
"Viime vuonna teimme palotarkastuksia 30 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Tärkeään ennaltaehkäisevään työhön on vapautunut voimavaroja."
Myös Kalajoen palopäällikkö Petri Lehkonen on tyytyväinen uuteen järjestelyyn. Lehkonen muistaa ajan, jolloin hän joutui hoitamaan monialaisia tehtäviä "päälliköstä talonmieheen, eikä mihinkään voinut keskittyä kunnolla."
"Nyt erikoisosaaminen pääsee paremmin oikeuksiinsa. Tehtäviä on pystytty jakamaan ja päällekkäisen työn määrä on vähentynyt."
Vaatimuksia vanhan järjestelmän palauttamisesta ei ole kentältä juuri kuulunut.
"Tosin aivan kaikki eivät ole ymmärtäneet, että enää ei ole kyseessä vain meidän paloasema. Nyt tehdään töitä jokaisen kunnan ja jokaisen paloaseman eteen", Lehkonen painottaa.
Homma toimi Kestilässä
Olennaisin kysymys on se, miten uudistus palvelee tavallista kansaa. Similä ja Lehkonen vakuuttavat, että myös tällä saralla on menty eteenpäin.
"Ihmiset saavat aiempaa organisoidumpaa apua. Asemien varustetaso on yhtenäisempi, mikä näkyy tuottamamme palvelun laadussa. Nyt voimme hoitaa esimerkiksi keskisuuret liikenneonnettomuudet yhtä hyvin joka paikassa", Lehkonen summaa.
Kestilän rengastehtaan heinäkuinen palo oli pelastuslaitokselle haastava testi. Similän joukot hoitivat ruutunsa ammattitaitoisesti ja pelastivat sen, mitä pelastettavissa oli. Viimevuotinen projekti helpotti sammutustöiden sujumista.
"Laitoimme vaahtosammutuskaluston kuntoon jokaisella asemalla. Vaahtoa meni 3 000 litraa. Tarvittava määrä saatiin kasaan, kun varastot toimitettiin kaikilta asemilta Kestilään", Similä sanoo.
"Tuskin olisimme onnistuneet Kestilässä niin hyvin vanhan järjestelmän aikana", koko alueen pelastustoimintatiimiä vetävä Lehkonen uskoo.
Edessä uusi muutos
Kestilän palon osalta sammutuskustannukset ovat 60 000-70 000 euroa. Nyt kustannukset jakaantuvat pelastusalueeseen kuuluvien kuntien kesken.
"Ennen koko potti olisi jäänyt Kestilän maksettavaksi", Similä muistuttaa.
Jokilaaksojen pelastuslaitos ei pyöri pikkurahalla. Similän arkistosta löytyy dokumentti, joka ilmoittaa tämän vuoden nettomenojen summaksi vajaat 8 800 000 euroa. Kustannussäästöjä syntyy, kun pelastuslaitos tekee hankintansa suuremmissa erissä.
"Olennaista on, että pystymme pitämään kulut suurin piirtein nykytasossa."
Pelastustoimen uudistusten aika ei vielä ole ohi. Vastuu siirtynee kunnilta valtiolle lähivuosina.
"Veikkaukset siirron ajankohdasta vaihtelevat vuosien 2009 ja 2010 välillä", Similä tarkentaa.