Valmisteilla oleva vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen uudistushanke nostaa toteutuessaan Pelson vankilan keskivankiluvun 270:een. Maanantaina 70 vuottaan juhlineelle vankilalle kyseessä olisi iso uudistus, joka edellyttäisi noin satapaikkaisen vankien asunto-osaston rakentamista.
Uudelle osastolle tarvittaisiin muun muassa turvaosasto ja oma osasto niin sanotuille pelkääjille. Toivelistalla on myös lakisääteinen vankien väestönsuoja. Uutta henkilökuntaa tarvittaisiin etenkin valvonta- ja ohjaustehtäviin.
Juhlapuhujaksi Pelsolle saapunut, pian tehtävänsä jättävä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ei luvannut juhlivalle kalteritalolle laajennusrahaa, muttei tyrmännytkään toiveita. Vaikka vankimäärä Pelsolla kasvaisikin uudistusten myötä, kokonaisvankiluku saattaa Koskisen mukaan kääntyä laskuun.
Viime vuosina vankien määrä on vielä noussut, selvimpinä syinä ammatillisen ja vakavan rikollisuuden lisääntyminen sekä rangaistuskäytännön koveneminen eräissä rikostyypeissä.
Ahtaus helpottaa
Vankiloiden ahtauteen voidaan Koskisen mukaan saada pian helpotusta laskemalla vanki koevapauteen. Tämä tapahtuisi aikaisintaan kuusi kuukautta ennen säännönmukaista ehdonalaista vapauttamista. Valvonta hoidettaisiin sähköisesti. Koevapauden myötä vankiloista vapautuisi puolensataa paikkaa.
Lisää tilaa saadaan muuntorangaistusta rukkaamalla, jolloin sakkovankien määrä vähenee. Rohkaisevaa on myös huumausainerikoksista tuomittujen määrän kääntyminen laskuun monen vuoden nousun jälkeen.
"Valitettavasti emme ole viime vuosien budjeteissa onnistuneet saamaan vankiloille riittävästi lisähenkilöstöä. Tässä mielessä ensi vuosi näyttäisi vähän valoisammalta Ponnisteluja jatketaan lähiviikkoina, kun kuluvan vuoden lisätalousarviosta neuvotellaan", Koskinen lupasi.
Vankeinhoitoon tippuu rahaa myös niin sanotusta köyhyyspaketista. Tällä määrärahalla helpotetaan vankien paluuta takaisin yhteiskuntaan.
Sitoutunutta väkeä
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka totesi, että Pelson kylän elämä on kulkenut yhtä matkaa vankilan historian kanssa. Vankilatyöhön on situuduttu monessa perheessä, eräissä kohta jo neljännessä polvessa.
Vesterbacka sanoi Pelson vankilan selvinneen hyvin monista isoistakin muutoksista. Niitä on luvassa myös jatkossa.
"Työllä on aina ollut tärkeä merkitys Pelsolla. Kuitenkin samalla vankien tarvitseman koulutuksen, päihdekuntoutuksen ja uusintarikollisuuteen vaikuttavien ohjelmien kattavuus ei vastaa alueen kysyntää. Resursseja on kohdistettava uudelleen", Vesterbacka totesi.
Juhlan ohjelmassa kuultiin niin oman talon väen kuin vieraidenkin esittämää musiikkia ja lausuntaa.
Pelson vankilan johtaja Jorma Leppäharju sanoi, että tiilitalon väen on syytä olla tyytyväinen: maanantaina vietettiin myös uuden, jo jonkin aikaa käytössä olleen hallintorakennuksen tupaantuliaisia.