Eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee, kun laaja paketti lähtee syksyllä lausuntokierrokselle.
Valmistelua on tehty jo neljän ministerin aikana. Koko ajan on tullut tarvetta selvittää uusia asioita ennen kuin niitä on päästy linjaamaan. Viimeksi aikatauluihin on vaikuttanut maakuntauudistuksen tulo. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan pitäisi päästä käsittelemään asiaa ensi keväänä niin että laki tulisi voimaan vuonna 2019.
Eläinsuojelulain uudistamisessa on kyse siitä, että laki pitää saada vastaamaan perustuslakia ja EU-lainsäädäntöä samoin kuin eläintenpidon nykyaikaisia vaatimuksia. Tuotantoeläinten lisäksi lainsäädäntöä sovellettaisiin myös harrastus- ja seuraeläimiin.
Vanha eläinsuojelulaki valmisteltiin 1990-luvun alussa ja tuli voimaan vuonna 1996. Sen jälkeen yhteiskunnallinen keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja merkityksestä on muuttunut. Näissä oloissa myös lainsäädännön on oltava ajan tasalla. Kansainvälinen trendi on, että eläinten hyvinvointi ja eläinten oikeudet korostuvat entisestään.
Kuluttajat ovat joka tapauksessa entistä kiinnostuneempia siitä, miten ja millaisissa oloissa elintarvikkeita tuotetaan ja tuotantoeläimiä pidetään. Elintarvikkeiden eettisyys ja eläinten hyvinvointi ohjaavat valintoja kaupan ruokahyllyllä.
Keskustelun tasossa ja asenteissa tapahtunutta muutosta kuvaa hyvin jo pelkkä lakiesityksen nimen muuttaminen eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointia edistäväksi laiksi.
Lakiesitys lähtee liikkeelle eläinten hyvinvoinnista kivun ja kärsimyksen estämisen sijaan. Lakiesitys edellyttää myös eläinten kunnioittamista. Taloudellisen välinearvon lisäksi eläimet itsessään ovat arvokkaita, ja niiden lajityypilliset tarpeet pitää eläinten pidossa ottaa huomioon.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö eläimiä voisi jatkossakin käyttää taloudellisesti hyödyksi. Tärkeä onkin muistaa, että tuotantoeläimet eivät ole inhimillistettäviä lemmikkejä, vaan välttämätön ja olennainen osa ruoantuotantoa ja elintarvikeketjua.
Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä keskustelu on tiivistynyt muutamiin yksityiskohtiin. Sikaloiden tiineytyshäkit ovat poistumassa, sonneja ei saisi pitää enää koko ajan kytkettynä ja hevosten pilttuut kiellettäisiin. Pilttuussa hevonen on kytkettynä toisin kuin karsinassa. Sen sijaan lehmien parsinavetat ja sikaloiden porsitushäkit olisivat jatkossakin käytössä. Lausuntokierros voi vielä tuoda muutoksia.
Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyy paljon tunteita varsinkin jos tuntuma peruselinkeinoihin on kovin etäinen, niin kuin se monilla on.
Tuottajajärjestö MTK sanoo eläinsuojelulain kiristämisen olevan tarpeetonta, koska pitää tilannetta maatiloilla lain vaateita parempana. Eläinsuojelujärjestöt puolestaan löytävät esityksestä tiukennettavaa.
Vaatimukset ja käytännöt on hyvä pitää verrokkimaiden tasolla. Kotimaisten tuotantoeläinten terveydentilasta ja hyvinvoinnista kertoo paljon se, että antibioottien käyttö on vähäistä ja että sioilla on saparot.