Eläkkeet nousisivat kymmenen prosenttia nykyiseen verrattuna, jos työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus toteutetaan ja jos työeläke laskettaisiin koko työuran ansiosta. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen keskiviikkona julkistamasta selvityksestä.
Eri ammattiryhmien välillä ei olisi selvityksen mukaan huomattavia eroja. Myöskään naisten ja miesten välille ei eroja tullut.
Uudistuksessa voittavia on kaikissa tutkituissa ammateissa huomattavasti enemmän kuin häviäjiä. Tulosten mukaan eläke alenisi yli 5 prosentilla hyvin harvoin.
Raportissa muistutetaan, että yksittäisiä eläkkeen heikennyksiä nykylakiin verrattuna tietysti syntyy. Ne toteutuvat pitkän aikavälin kuluessa ja ovat usein sidoksissa yksilökohtaisiin työuriin.
Esimerkiksi perhepäivähoitajissa uuden lain eläkkeissä yli viisi prosenttia hyötyviä on moninkertainen määrä heikennysryhmään verrattuna. Vastaava tilanne on paperialaa lukuun ottamassa kaikissa ammateissa. Paperialalla hyötyjien määrä on vajaa kaksinkertainen heikennystä saaviin verrattuna.
Uudistus koskee
tulevia eläkkeitä
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala muistuttaa, että nyt suunnitteilla olevat jo sovitut muutokset eläkkeisiin eivät koske tämän päivän tai huomisen eläkeläisiä. ”Uudistukset tulevat voimaan erittäin pitkän siirtymäajan kuluessa, täydellä voimallaan vasta vuosikymmenten kuluttua”, Rantala sanoo.
Rantalan mukaan eläkekustannukset ovat hallinnassa, vaikka eläkkeet näyttävät keskimäärin nousevan. Hän korostaa, että kustannuksia alentavat merkittävästi myös yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen lakkauttaminen sekä kaivattu eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen.
Työllisyys paranisi
55-67 vuoden iällä
Eläkesopimus nostaisi selvityksen mukaan kohtalaisen talouskehityksen oloissa työllisyyttä ikävälillä 55-67 noin 40 000 henkilöllä pitkällä aikavälillä.
Eläkkeen karttumisen alaikärajan alentaminen 23 vuodesta 18 ikävuodeksi alkaa näkyä vanhuuseläkkeissä vasta vuoden 2050 vaiheilla. Keskipalkan käyttöön otto eläkepalkkana näkyisi täysimääräisesti 40 vuoden kuluttua.
Pitkän aikavälin ennustemallin mukaan vuoteen 2050 mennessä yksityisen sektorin eläkemenon osuus palkoista nousee reiluun 33 prosenttiin palkkasummasta, mikä on 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aikaisemmin on arvioitu.
Uudistus tulee voimaan vähitellen, joten menettäjien ja hyötyjien profiili saattaa voimaantulon alkuvaiheessa olla erilainen kuin myöhemmin. Vaikutukset vakiintuvat 30-40 vuoden kuluessa.
Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet viime marraskuussa sopuun eläkepalkan laskentasäännöstä. Eläketurvakeskus tutki kaikkien vuonna 1998 eläkkeelle siirtyneiden työhistorian vuodesta 1963 lähtien sekä yli 30 000 henkilön eläkepalkkaan vaikuttaneet ansiot vuodesta 1971 alkaen.
Eläketurvakeskuksen tekemä selvitys ei ole vielä lopullinen. Ennakkoraportti julkistettiin asiaan liittyvän suuren mielenkiinnon vuoksi.