Tulossa oleva valtionosuusuudistus kiihdyttää koulukuolemia, koska valtionosuusmuutosesityksen mukaan pienten koulujen erityistuki poistuu.
Oulun lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan pois jäävä tuki rokottaa ennen kaikkea Kalajokilaakson kuntia, joissa on paljon pieniä kouluja. Suurimmat vaikutukset ovat Alavieskassa, Kalajoella, Kärsämäellä, Merijärvellä, Nivalassa, Raahessa, Reisjärvellä, Siikajoella ja Sievissä.
Kaikkiin pienten koulujen kuntiin muutos ei paljoakaan iske, koska harvan asutuksen perusteella annettava lisävaltionosuus tuo kuntien kukkaroon lisätuloja. Näin käy esimerkiksi Haapajärvellä, jossa sivistystoimen valtionosuusuudistuksen kokonaisvaikutus on nolla. Haapavesi puolestaan jopa hyötyy kokonaisuudistuksesta.
Suunniteltu lakimuutos on yleisen kehityksen mukainen. Valtion korvamerkitystä rahasta halutaan pois ja kuntien päätösvaltaa ja vastuutta lisätä. Valtionapu ei perustu todelliseen koulujen määrään vaan asutusrakenteeseen. Tämä lisää koulukuolemia, koska valtion lisäporkkana ei enää kannusta kuntia säilyttämään pieniä kouluja.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mielestä kouluverkkoa pitää kehittää. "Monet kunnat ovat jo järkeistäneet kouluverkkojaan, nyt valtionosuusjärjestelmän uudistus edesauttaa muihinkin kuntiin tätä muutosta. Raha on valtion ainoa kanava vaikuttaa kehitykseen."
Jos kunnalla on valittavana kouluverkon säilyttäminen laadun kustannuksella, on Kokkosen mielestä parempi kehittää kuin kituuttaa.
Toisaalta Kokkonen olisi toivonut, että pienten koulujen erityiskohtelu olisi säilynyt, sillä pienten koulujen lakkauttaminen tarkoittaa oppilaille pitkiä etäisyyksiä ja antaa siten lapsille erilaiset lähtökohdat. "Peruskoulumatkojen tulee olla siedettäviä. Koulut ovat myös koko kylän toiminnallisia keskuksia."
Koulumatkat vielä kohtuullisia
Oulun läänissä yli 92 prosentilla ala-asteen koulumatka on vielä alle viisi kilometriä. Huonoin tilanne on Ristijärvellä ja Kestilässä, joissa melkein puolet koululaisista asu yli viiden kilometrin päässä kouluista.
Yläasteilla tilanne on huomattavasti heikompi. Kaksi kolmannesta vuolijokisista, ruukkilaisista ja ylikiiminkiläisistä peruskoulun yläluokilla olevista asuu päälle viiden kilometrin päässä koulusta.
Lääninhallitus ennustaa, että vuosina 2003-2010 lakkaa Oulun läänissä 60-70 koulua. Suurin osa lakkautuksista johtuu oppilasmäärien laskusta, mutta valtionosuusjärjestelmän muutos nopeuttaa kehitystä.
Koulujen lakkautuksen myötä koulumatkat kasvavat.
Lakkaavien koulujen määrä on noin puolet pienempi kuin viime vuosikymmenenä.
Muutos pitää valppaana
Muhoksella on valtuuston periaatepäätös, että 20 oppilasta turvaa koulun. Muhoksen Kylmälänkylän "kyläpäällikköä" Ilkka Mustosta huolettaa, että valtiolta saatavan porkkanan poistuminen voi muuttaa valtuuston periaatepäätöstä jos talous ontuu. Kylmälänkylän pienen kyläkoulun kuolema johtaisi Mustosen mielestä kohtuuttomuuteen, koska matkat ovat pitkät.
"Arveluttaa, mihin suuntaan mennään. Kylillä pitää olla valppaita kehityksestä ja vastata myös omalta osalta vaatimuksiin. Jos oppilasmäärä putoaa sovitun alle, silloin koulu ilman muuta lakkaa ja se on oikein."
"Mutta jos sovittuja periaatteita muutetaan, se ei ole oikein", Mustonen sanoo.