Lakitulva ja EU:n perustuslaki pakottavat eduskunnan uudistamaan työtapojaan. EU-parlamentin työrytmi ei ehkä kovin hyvin sovi Suomeen. Eduskunta on uudistanut työtapojaan reippaasti. Viime vuosikymmenellä suulliset kyselytunnit muutettiin niin, etteivät ministerit tiedä etukäteen, mitä kansanedustajat kysyvät. Välikysymyksen, selonteon ja tiedonannon lisäksi eduskunta voi keskustella nyt myös pääministerin ilmoituksen perusteella.
Euroopan unionin asioiden käsittely eduskunnassa on myös mallikelpoista. Suomen kannalle unionin päätöksiin on saatava eduskunnan suuren valiokunnan lupa. Ministerit tekevät selkoa valiokunnille ennen ministerineuvoston kokousta ja sen jälkeen. Ulkoasiainvaliokunta on toinen EU-asioita käsittelevä valiokunta. Erikoisvaliokunnat antavat lausuntonsa unionin asioista.
Kansainvälistyminen ja muu lakitulva ovat lisänneet edustajien työmäärä huimasti. Aika ei tahdo enää riittää juuri muihin yhteiskunnallisiin rientoihin, saati perheelle. Voi tietenkin kysyä, onko edustajan haalittava muita luottamustoimia päätoimensa oheen. Myös monet valiokuntajäsenyydet aiheuttavat ongelmia. Edustajista tulee median silmänpalvojia, jos valiokunnassa vain pistäydytään nimenhuudossa ja sitten kiiruhdetaan seuraavaan valiokuntaan, kokoukseen tai seminaariin.
Kokenut parlamentaarikko ja entinen puhemies Matti Ahde ottaisi mallia eduskuntatyön rytmittämiseen EU-parlamentista. Hän esittää, että täysistunnot ja valiokuntatyöskentely olisivat vuoroviikkoina. Näin eduskuntatyöhön saataisiin suunnitelmallisuutta. Hän haluaa supistaa myös valiokuntien kokoonpanoa. Ahteen mielestä paremmalla ajankäytöllä voitaisiin käydä tärkeät poliittiset keskustelut päivänvalossa. Nyt ne osuvat usein myöhäiseen iltaan, jolloin tiedotusvälineillä ei ole mahdollisuuksia raportoida niistä. Samalla keskustelut jäävät piiloon kansalaisilta.
Kansanedustajan pitää tietenkin lähteä siitä, että eduskuntatyö on tärkeämpää kuin kissanristiäiset. Julkisuus on edustajille elinehto, mutta ei sillä voi uudistuksia perustella. Sitä paitsi eduskunta voi ostaa tv-aikaa joltain digi-kanavalta tai perustaa oman kanavankin, jos halu julkisuuteen on riittävän suuri.
Kansanedustajien työmäärä on kasvanut niin suureksi, että eduskuntatyö kiistatta kaipaa uutta rytmitystä. EU-asioista ei päästä eroon. Sen sijaan poliitikot voisivat hivenen hillitä itseään: aivan kaikki asiat eivät tarvitse lakia. Ahteen ehdotuksen mukaiseen EU-parlamentin työskentelytapaan liittyy yksi vakava ongelma. Jos edustajat karkaavat valiokuntaviikoilla muille maille, valiokuntien kokouksia ei saada päätösvaltaisiksi.
Tällä hetkellä valiokunnat tuottavat tasaiseen tahtiin mietintöjä suureen saliin päätettäväksi. Täysistunnot neljänä päivänä viikossa pakottavat edustajat työpaikalle, joten valiokuntien kokouksetkin ovat yleensä päätösvaltaisia. Yksi keino työn rytmitykseen olisi pitää täysistunnot ja valiokuntien kokoukset vuoropäivinä. Tällöin voi ainakin toivoa, että edustajat tulevat maakunnistakin tiistaiksi töihin mediapaineiden takia. Demokratian kannalta ajatus valiokuntien jäsenmäärien supistuksista ei ole onnistunut.
EU:n uusi perustuslaki pakottaa myös Suomen eduskunnan uusimaan työtapojaan. Komission on varattava kansallisille parlamenteille kuusi viikkoa aikaa antaa lausunto siitä, onko jokin komission aikoma säädösehdotus läheisyysperiaatteen vastainen vai ei. Toimikunta pohtiikin parhaillaan, mitä muutoksia eduskunnan työrytmiin on tehtävä.