Zimbabwen presidentinvaalit sisälsivät niin paljon rikkeitä, että maassa pitäisi järjestää uudet, vapaat ja rehelliset vaalit. Oppositio on arvostellut vaaleja "vuoden vitsiksi" ja myös ulkomaiset tarkkailijat ovat pitäneet vaaleja niin laittomina ja epärehellisinä, että ne pitäisi järjestää uudelleen. Kansan ääni ei toteutunut Zimbabwessa.
Kansainväliseltä yhteisöltä, YK:lta ja EU:lta, mutta ennen muuta Afrikan unionilta, edellytetään nyt ryhdikkäitä toimia, jotta Zimbabween saadaan demokraattisesti vakaat olot. Ongelma on se,että Egyptissä koolla olevat Afrikan unionin maat eivät ole yksimielisiä Zimbabwen tilanteesta.
Myös Zimbabwen vastaisiin pakotteisiin suhtaudutaan varauksellisesti. Avainasemassa on poliittisesti ja taloudellisesti vaikutusvaltainen Zimbabwen naapuri Etelä-Afrikka, mutta se on painanut jarrua.
Robert Mugabe voitti presidentinvaalien toisen kierroksen, kun oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai vetäytyi niistä väkivaltaisuuksien takia. Mugaben sovintotarjoukset ja vakuuttelut halustaan neuvotella opposition kanssa ovat epäuskottavia.
Mugaben hallinnon väkivaltaisuus ja opposition kovakourainen kohtelu eivät luo rakentavaa pohjaa yhteistyölle. Tsvangirai on ilmoittanut valmiutensa keskusteluihin Afrikan unionin välityksellä.
Vain kansainvälisen yhteisön painostuksella ja puuttumisella saadaan Zimbabween uudet vaalit. Vapaustaistelijasta hirmuhallitsijaksi muuttunut Mugabe ei voi jatkaa. Väkivaltaisuudet ovat ajaneet maan kaaokseen ja taloudelliseen kurimukseen. Uudet vaalit kansainvälisessä valvonnassa ja demokraattinen hallinto ovat ainoa ulospääsy kestämättömästä tilanteesta.