Perinteisten pankkikorttien vaihtuminen sirullisiksi kolmannen sukupolven maksukorteiksi on herättänyt hämmennystä pankkien asiakkaissa. Ari Karjalainen sai uuden maksukorttinsa viikko sitten, ja jo ensimmäinen käteisautomaattivisiitti aiheutti päänvaivaa.
"Hetki siinä kesti, että hoksasin miten tulee toimia. Lopulta muistin, että debit on se pankin puoli", mies tuumaa.
Karjalaisen mielestä on harhaanjohtamista, että automaatin näytöllä kredit on valikossa ensimmäisenä ja debit vasta toisena.
"Samalla tavallahan luottokorttilaskuissa minimilyhennysmäärä on ilmoitettu suurella ja koko luotonmäärä pienellä, jotta saataisiin korkoja", hän jatkaa.
Vaimo Sari Karjalainen on tyytyväinen, että asia tuli puheeksi. "Olisi ihan hyvin saattanut vahingossa valita kreditin juuri siksi, että se tarjotaan ensimmäisenä vaihtoehtona."
Automaatin lisäksi maksuväline täytyy valita kauppojen ja liikkeiden kortinlukijoista. Niissäkin kredit vaihtoehto on ensimmäinen.
Pankkikortin
joutsenlaulu
Finanssialan keskusliiton maksujärjestelmän johtaja Timo Ylitalon mukaan tämä johtuu kansainvälisistä säännöksistä, jossa pääkortti on sovelluksessa ensimmäisenä.
"Haluamme säilyttää tämän saman järjestyksen Suomessa. Lisäksi ihmisillä on useampia kortteja ja tuntuisi hölmöltä jos toisissa korteissa ensimmäinen vaihtoehto olisi suoraan tililtä veloitettava ja toinen luottokortti.
Kotimaiset pankkikortit sellaisenaan kuin ne nyt tunnetaan tulevat poistumaan pankkien valikoimasta vuoden 2010 loppuun mennessä.
"Maksupäätteellä maksamiseen ja sen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tulee jonkin verran", kertoo Oulun osuuspankin konttorinjohtaja Pekka Järvelä. Järvelän mukaan myös tunnusluvun muistaminen tuottaa päänvaivaa.
Sirukortit saavat nimensä sirusta, joka pitää sisällään turvaprosessorin.
Korttien luvataan olevan turvallisempia ja vaikeampia väärentää kuin magneettijuovalliset kortit, joiden väärentäminen on yleistynyt Euroopassa. Sirukortteihin siirrytään, koska Eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat luomassa yhtenäistä maksuliikennealuetta, Sepaa.
Sepan tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden maksuliikennettä Euroopan sisällä.
Tunnusluvun
suojaaminen tärkeää
Ylitalo peräänkuuluttaa kortin ja tunnusluvun huolellista käyttämistä, sillä toisin kuin perinteisellä pankkikortilla, uudella sirukortilla voi nostaa rahaa joka puolella Eurooppaa. Se myös mahdollistaa varastetun kortin laajemman väärinkäytön.
"Maksutapahtuman aikana on tärkeintä suojata oma tunnusluku ylhäältä päin. Vähemmän tapahtuu sitä, että takana oleva kurkkisi sivusta tunnusluvun haltuunsa. Sen sijaan olemme jonkin verran joutuneet kohtaamaan näitä tilanteita, joissa tunnusluku on kuvattu kameralla ja siten kortti on joutunut väärinkäytöksen kohteeksi", Ylitalo huomauttaa.
Suomessa oli viime vuoden vaihteessa liikkeellä runsaat 7,2 miljoonaa maksukorttia. Kortteja on uusittu vuodesta 2006 alkaen.