Pohjois-Suomen matkailukunnissa viimeistä silausta vailla olevista oikeusvaikutteisista yleiskaavoista keskustellaan yhä tiukkaan sävyyn. Paikallista päätösvaltaa lisäävä ja maankäyttöä entistä tiukemmin ohjaava kaavoitus pelottaa eniten metsänomistajia, jotka epäilevät joutuvansa koko uudistuksen maksajiksi.
Yleiskaavoissa määritellään muun muassa matkailun kannalta herkät alueet, joilla maiden ja metsien käytölle vaaditaan tulevaisuudessa erillinen lupa. Virkistysarvoiltaan tärkeiksi merkityille alueille tarvittavista maisemaluvista päättää paikallinen rakennuslautakunta. Kunnilla on korvausvelvollisuus, jos hakkuiden rajaamisesta koituu menetyksiä. Korvausten saaminen on kuitenkin oma ruljanssi, minkä vuoksi metsänomistajat epäilevät jäävänsä uudistuksessa vain haitankärsijöiksi.
Matkailukuntien yleiskaavat ovat edenneet Oulun ja Lapin lääneissä takkuisesti. Kittilässä Leville ja sen ympäristöön kaava on valmistumassa tiukan väännön jälkeen. Kunnanhallitus päätti asettaa viime viikolla kaavan viimeisen kerran nähtäville, jolloin valtuusto ehtisi hyväksyä sen ensi vuoden helmikuun lopulla.
Suuntaviivat oltava vuosikymmeniksi
Kolarissa Ylläksen alueen kaava on myös samassa vaiheessa, eli menossa viimeisen nähtävillä olon jälkeen valtuuston vahvistettavaksi.
Kuusamossa yleiskaavaa lähdettiin tekemään harvinaisen laajasti, koko pitäjää kattavaksi. Sen piti valmistua jo tämän vuoden puolella, mutta kaavoituksessa on törmätty niin koviin ristiriitoihin, että iso uudistus jouduttu laittamaan kokonaan jäähylle.
"Tammikuun valtuuston kokouksessa on lähetekeskustelu, jossa puidaan periaatetasolla, jatketaanko kaavan laatimista vai ei", kertoo Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen.
Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula sanoo, että yleiskaava on nykymenossa aivan välttämätön työkalu matkailupitäjälle. "Akuutti tarve on turvata Levin alueen maankäyttö 20-30 vuodeksi. Nyt kunnalla ei ole myytävänä yhtään lomatonttia", Maula perustelee.
Maulan mukaan Kittilässä ei ole mitään tarvetta ulottaa maankäyttöä tiukasti ohjaavaa yleiskaavaa koko kuntaan. Kanttiinsa noin 20 kilometriä olevan alueen kaavoittaminenkin on ollut iso urakka, johon laitettu rahaa 450 000 euroa. Kunnan teknisen johtajan Lauri Kurulan mukaan työhön saatiin kuitenkin EU-rahaa 280 000 euroa.
Täydellistä sopua ei löydy koskaan
Kittilässä kovimman kahakan aiheutti juuri metsätalous, sillä muista tuntureista poiketen Levin alue on valtaosin yksityisten omistuksessa.
"Lopullista ratkaisua ei varmasti löydy koskaan, jossa matkailu ja metsätalous pystytään täysin sovittamaan", Lauri Kurula sanoi.
Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka kertoo, että Ylläksellä metsien käytöstä päästiin kohtuudella sopuun. Eniten kiistoja on aiheuttanut Äkäslompolon maankäyttö.
"Siihenkin on löytynyt sellainen ratkaisu, jonka lähes kaikki hyväksyvät", Havanka kertoi.
Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan Kuusamossa hiertää eniten haja-alueiden rakentaminen ja sen mitoitus.
Hänen mielestään kaava tarvitaan ehdottomasti siksi, että koko kaupungin maankäytöstä on oltava yhteinen näkemys. Oulangan kansallispuiston laajennus ja puiston kytkeminen tiiviimmin Rukaa puoltaa myös kaavoitusta.
"Metsätaloutta ei ole tarkoitus rajoittaa, vaan paremminkin sovittaa yhteen matkailun kanssa. Kun olemme luontokaupunki, kyllä näiden asioiden pitäisi olla synkronissa", Mika Mankinen muistuttaa.