Taistelut jatkuvat Itä-Ukrainassa, Venäjä tukee alueen separatisteja ja alas ammutun malesialaismatkustajakoneen tutkimisesta ei tahdo tulla mitään. Tässä tilanteessa EU:lla ja Yhdysvalloilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ottaa käyttöön järeämpiä talouspakotteita Venäjää vastaan.
Tähänastiset pakotteet ovat olleet poliittisia mielenilmauksia ja vaikutuksiltaan kosmeettisia. Tiistaina päätetyt toimet voivat pitkään kestäessään iskeä Venäjän talouteen jo syvemmälle. Ne ovat kovimpia toimia Venäjää vastaan sitten kylmän sodan jälkeen.
Kolmannen aallon pakotteissa on merkittävää myös se, että EU ja Yhdysvallat synkronoivat toimensa ensimmäistä kertaa Ukrainan kriisin aikana. Yhdysvallat on tähän asti vetänyt tiukempaa linjaa kun taas EU:n vastatoimet ovat olleet jäsenmaiden ristiriitojen takia vaatimattomia.
Talouspakotteiden teho on useimmiten kyseenalainen. Mitä todennäköisimmin separatistien mitä todennäköisimmin venäläisasein tekemä matkustajakoneen pudotus ja sen vastenmieliset jälkiseuraukset olivat kuitenkin viimeinen pisara, joka pakotti EU:n toimimaan.
EU:n suivaantuminen näkyi unionin johtomiesten kovasanaisessa lausunnossa. He sanoivat jopa, että EU aikoo suojella kansalaisiaan. EU:n koventuneen linjan takana on arvattavasti se, että unionin johtovaltio Saksa on sydämistynyt Venäjän toiminnasta.
Uudet pakotteet osuvat kipeimmin Venäjään kahdella tavalla. Ensinnäkin Venäjän pankkien mahdollisuudet saada ulkomaista rahoitusta vaikeutuvat. Toiseksi Venäjälle ei myydä huipputeknologiaa, jota se tarvitsisi uusien öljy- ja liuskeöljyvarojen hyödyntämisessä.
Lähes velaton Venäjän valtio pystyy tukemaan pankkeja ja yrityksiä, jotka varmasti myös löytävät vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, esimerkiksi Kiinasta. Nämä pakotteet ovat silti omiaan jyrkentämään Venäjän talouden alamäkeä ja heikentämään ruplaa.
Öljyä koskevat huipputeknologiapakotteet osuvat pidemmän päälle Venäjän talouden herkimpään kohtaan. Öljynvienti on tärkein Venäjän valuuttalähde. Ilman uusien öljylähteiden käyttöönottoa Venäjän öljyntuotanto kääntyy ennen pitkää laskuun. Tätä teknologiaa Venäjä ei saa muualta kuin lännestä.
Länsi on tähän asti kohdistanut pakotteita Venäjän, Krimin ja Itä-Ukrainan johtomiehiin sekä venäläisoligarkkeihin. Uusilla toimilla tähdätään siihen, että Venäjälle politiikastaan kaatuva lasku osuisi keskiluokkaan.
Uusien pakotteiden suorat vaikutukset Suomeen jäänevät vähäisiksi. Suomella ei ollutkaan syytä hangoitella vastaan – jos sitten Suomen mielipiteellä oli nyt ylipäätään suurta painoa. Tilanne voi paheta, jos ruplan kurssi heikkenee yhä ja jos pakotteet kestävät pitkään. Joka tapauksessa valtiojohto näki tarpeelliseksi selittää pakotteita parhain päin.
Jos Venäjä ei muuta linjaansa, pakotteet uhkaavat kestää kauan. Todennäköisemmin Venäjä vastaa vastapakotteilla. Ukrainan kriisi uhkaa vain syvetä.
Pääkirjoitus