Luonnonvara-alan kiistanalaiset laskelmat ovat tulossa uusintakäsittelyyn jo ensi tiistaina, jolloin Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (Osakk) yhtymähallituksen on määrä ottaa niihin kantaa tammikuussa pidettävää yhtymäkokousta varten.
Tarkistettuja laskelmia luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisen eri vaihtoehdoista ei kuitenkaan vielä ole ja niiden valmistuminen näyttää jäävän aivan viime tippaan. Näin esimerkiksi yhtymähallituksen jäsenet eivät ole saaneet laskelmia tutkittavakseen kokouskutsun ja esityslistan mukana. "Numerot esitellään kokouksessa", kertoo yhtymäjohtaja Matti Määttä.
Yhtymähallitukseen kuuluvan Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mielestä näin tärkeissä asioissa kokousedustajilla täytyy olla tiedot käytettävissään hyvissä ajoin ennen kokousta.
Laskelmissa ei Määtän mukaan ole loppujen lopuksi mitään uutta ja ne ovat olleet hallituksen käsittelyssä jo monet kerrat. Määtän mukaan asian viime kuussa takaisin palauttanut yhtymäkokous edellytti vain, että koulutus- ja tuotantotilakustannukset (robottinavetta) näkyvät kaikissa vaihtoehdoissa sekä investointikuluissa että käyttökustannuksissa.
Sen verran lukuja aiotaan täydentää, että sarakkeisiin merkitään tappiot, jotka ovat syntyneet pitkällä aikajänteellä hajanaisuudesta.
Ei huitaista hetkessä
Tällaiset luvut eivät riitä Ahokkaalle. "Nyt piti saada toiminnalliset ja taloudelliset tarkistukset kokonaisuudesta. Mitä tapahtuu, jos yhtä yksikköä siirretään - mitä tulee tilalle? Tämähän on vain murto-osa kokonaisuudesta."
Sinänsä hän ei ylläty, ettei laskelmia ole. "Niiden tekemiseen menee vähintään puoli vuotta, ei niitä parissa viikossa huitaista."
Yhtymäjohtajan esitys luonnonvara-alan koulutuksen järjestämisestä on sama kuin aiemminkin. Koulutus aiotaan keskittää Muhokselle lukuunottamatta ammattikorkeakoulun maisemansuunnittelua, jota viedään Vallinkorvasta Kaukovainiolle.
Lisää päätösesitykseen on tullut yhden työryhmän ja neuvottelukunnan verran: edellinen perustetaan maaseutuelinkeinojen osaamiskeskuksen suunnitteluun ja jälkimmäinen alueellisen, seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön kehittämiseen.
Ruukki vai Muhos?
Maakunnallisessa yhteistyössä onkin haastetta, sillä maatilatalousopetusta läänissä antaa neljä tasavahvaa yksikköä: Haapajärvi, Kajaani, Koivikko ja Ruukki.
"Ruukin ja Koivikon oppilaitokset kilpailevat 40-50 kilometrin etäisyydellä toisistaan samalla oppilasrekrytointipohjalla ja samalla elinkeinoelämän työvoima-alueella ilman keskinäistä työnjakoa", huomauttaa lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen. Hänen mielestään ennen päätöksiä tulisi käydä Oulun ja Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien kesken neuvottelut toiminnan järkeistämiseksi.
"Yhteistyöstä, työnjaosta tai jopa toisen oppilaitoksen lopettamisesta on kyettävä sopimaan ennen Oulun seutukuntaa koskevia ratkaisuja. Molemmat eivät voi erikoistua perunaan ja lypsykarjan kasvattamiseen!"
TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski on samoilla linjoilla. Hän on koko ajan hämmästellyt sitä, että luonnonvara-alan koulutusta koskeva keskustelu on lähtenyt organisaation näkökulmasta eikä maakunnan elinkeinoelämän tarpeista. Hänen mielestään kannattaa ehdottomasti tutkia vaihtoehtoa, jossa Muhoksella ei olisi toista astetta lainkaan vaan Ruukkia kehitettäisiin.
Helaakoski kuuluu myös maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtokuntaan ja sen linjaus on, että Ruukin tutkimusasemaa vahvistetaan jatkossa.
Kempeleen puutarhaoppilaitoksen kehitystäkin Helaakoski on seurannut aitiopaikalta. "Näin miten suuren työn takana oli rakentaa puutarhaopetukseen sopiva oppimisympäristö. Minusta olisi järkevää, että se säilyisi Kempeleessä."