Pääkirjoitus

Uudet kump­pa­nuu­det tarpeen

Ilman Pietarissa tiistaina pidettyä ministerikokousta ei julkisuudessa olisi mistään voinut pitkään aikaan havaita, että Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus on vielä hengissä ja että siellä tapahtuu jotakin. Paljon puhuva on se tosiasia, että EU:n komission ylläpitämälle pohjoisen ulottuvuuden kotisivulle on tälle vuodelle merkitty tasan yksi tapahtuma.

Ilman Pietarissa tiistaina pidettyä ministerikokousta ei julkisuudessa olisi mistään voinut pitkään aikaan havaita, että Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus on vielä hengissä ja että siellä tapahtuu jotakin. Paljon puhuva on se tosiasia, että EU:n komission ylläpitämälle pohjoisen ulottuvuuden kotisivulle on tälle vuodelle merkitty tasan yksi tapahtuma.

Taannoisella Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pohjoinen ulottuvuus pääsi sinällään entistä väljemmille vesille, kun EU, Venäjä, Norja ja Islanti sovittiin siihen tasavertaisiksi osapuoliksi. Paljon uutta ei sen jälkeen ole tapahtunut.

Yksi selitys on, että uusien prosessien aloittaminen vie aikaa. Pietarissa otettiin tärkeä askel, kun tehtiin poliittinen sopimus uuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden perustamisesta entisten ympäristö- ja sosiaalialojen rinnalle.

Liikennekumppanuuden varsinainen ohjelma hiotaan kevätkaudella. On lupa odottaa, että sen kautta saataisiin vauhtia moniin Suomen ja Venäjän rajalla ajankohtaisiin kysymyksiin. Niissä katsetta on nostettava myös pohjoisen suuntaan. Vaikka Kaakkois-Suomen rekkapulmat ja Itämeren kysymykset ovat tärkeitä, myös pohjoisen liikennehankkeet eli etenkin rautatieyhteydet Venäjälle tarvitsevat huomiota.

Ulkoministeri Alexander Stubb ehdotti Pietarissa Valko-Venäjän ottamista mukaan pohjoisen ulottuvuuden ympäristöyhteistyöhön. Tähän asti ei EU:n ja epädemokraattisesti hallitun Valko-Venäjän väleissä ole paljon konkretiaa ollut.

Kaikki keinot Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ovat ilman muuta tarpeen, ja osa Valko-Venäjän joista laskee Itämereen. Mutta toinen puoli laskee Dneprin kautta Mustaanmereen. Valko-Venäjän täysmääräinen mukaanotto venyttäisi pohjoisen ulottuvuuden alueen jo kovin etelään.

Jos EU:n pohjoinen ulottuvuus ymmärretään lähinnä Itämeren alueeksi, kuten nyt näyttää tapahtuvan, menetetään jotain aloitteen alkuperäisestä sisällöstä. Ulkoministeri Stubb on ollut kovin aktiivinen Itämeren suunnalla, mutta huomion suuntaamisessa Barentsin alueen ja arktisen alueen kysymyksiin on selvästi toivomisen varaa. Ulkopolitiikan tavoitteita ja pyrkimyksiä pohjoisilla alueilla hän ei toistaiseksi ole linjannut vielä mitenkään.

Pietarissa perustettiin pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta pohjustava työryhmä. Kulttuuriyhteistyö on erittäin tervetullutta, jos sen avulla pohjoista ulottuvuutta kyetään vihdoin suuntaamaan myös kansalaistasolle.