Tasavallan presidentti Tarja Halonen haluaisi yhdistää osan siviili ja sotilaspalveluksesta. Maanantaina maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa Helsingissä puhuneen Halosen mukaan "sekä kansainväliset että kansalliset uhkakuvat ovat sellaisia, että voisi esimerkiksi olla hyödyllistä alkuvaiheessa yhdistää koulutusjaksoja, joiden jälkeen sotilas- ja siviilipalvelusjaksot eriytyisivät".
Presidentti viittasi "kriiseihin, jotka johtuvat ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista: merenpinnan noususta, myrskyjen lisääntymisestä, kuivuudesta, ruoan tuotannon vähenemisestä ja nälänhädästä".
Halosen ehdotus on jatkokehittelyn arvoinen. Maata voi puolustaa monin tavoin. Arvio kriisien luonteen muuttumisesta on sitä paitsi aivan oikea. Aseellinen hyökkäys Suomea vastaan ei ole todennäköinen. Sen sijaan ympäristökatastrofit, järjestynyt rikollisuus, epidemiat ja nettihyökkäykset aiheuttavat melkoisella varmuudella myös Suomelle uudenlaisia harmeja, joita ei voi torjua pelkin kovan turvallisuuden keinoin.
Siviilipalvelukseen hakeutuvista voisi hyvinkin löytyä osaamista ja innostusta kokonaan uudenlaisiin tehtäviin, joilla voi lisätä maan turvallisuutta ja jotka eivät ole ristiriidassa kenenkään henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa. Halosen ehdotus istuu hyvin Suomen malliin yleisestä asevelvollisuudesta, jossa jokaisella reserviläisellä on tehtävänsä.
Siviili- ja sotilaspalveluksen ujuttamista lähemmäksi toisiaan pitää ennakkoluulottomasti selvittää. Ei siitä selvittämisestä ainakaan haittaa ole. Uudenlaiset kriisit vaativat uudenlaisia ratkaisuja.