Oulu Kemira Chemicalsin Oulun tehtaille rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia. Laajennuksen valmistuttua siitä tulee maailman toiseksi suurin muurahaishappotehdas. Nyt laajennuksesta on aloitettu ensimmäinen vaihe, jossa tehdään vasta muurahaishapon välituotetta. Itse happoa aletaan tehdä marraskuussa.
"Muurahaishapon käyttö on maailmalla kasvanut. Eniten sitä tarvitaan kanojen ja porsaiden rehujen lisäainekäyttöön. Ennen eläinten kasvua edistettiin antibiooteilla. Nyt se on EU:ssa laajalti kielletty, mutta muurahaishapolla saadaan sama etu aikaan. Se myös tappaa tehokkaasti salmonellabakteereja", tehtaanjohtaja Juha Kangastalo kertoo. "Voisi olettaa, että hullun lehmän taudilla on vaikutusta asiaan."
Muurahaishapon käyttö lisääntyy myös tekstiiliteollisuudessa. Perinteisesti kankaiden värjäykseen ja viimeistelykäsittelyyn on käytetty etikkahappoa, vaikka muurahaishapolla saadaan aikaan sama tulos puolella ainemäärällä, ja vastaavasti jätettäkin jää vain puolet entisestä. Kaiken lisäksi muurahaishappo on biohajoavampi eli se hajoaa luonnossa nopeammin.
Muurahaishappoa viedään etupäässä Euroopan unioniin, Saksaan, Italiaan ja Ranskaan, mutta sitä tilataan paljon myös Turkkiin ja Norjaan. Suomessa suurin osa haposta menee perinteisesti aiv-rehun valmistukseen.
Uudet tehtaat
vanhoihin kehikoihin
Oulussa on valmistettu muurahaishappoa reilut kaksikymmentä vuotta. Päätös uudesta tehtaasta tehtiin puolitoista vuotta sitten, ja sen rakentamiseen budjetoitiin 17,6 miljoonaa euroa. Tehtaan toinen vaihe rakennetaan puretun turvekaasutustehtaan runkorakenteisiin.
Kun varsinainen muurahaishappotehdas hyrähtää käyntiin, tuotantomääriin tulee kolmanneksen lisäys ja happoa saadaan noin 80 000 tonnia vuodessa. Kemiran tehtaat kiilaavat siinä vaiheessa maailman muurahaishappotuotannon kärkeen. Suuremmaksi jäävät vain Basfin tehtaat Ludwigshafenissa Saksassa. Työntekijöiden määrää tuotannon lisäys ei kuitenkaan kasvata.
Vaikka tuotteen nimestä niin voisi päätellä, tehtaiden sisältä ei löydy valtaisaa muurahaiskekoa. Tehdas on seinätön putkien ja kattiloiden rakennelma, jonka sisuksissa happoa valmistetaan kemiallisella prosessilla raskaasta polttoöljystä lähtien.
Muurahaishappo ei ole tehtaan ainoa tuote, vaan jatkojalosteena saadaan muun muassa kaliumformiaattia, jolla on kaksi lupaavaa sovellusta.
"Aine soveltuu jäänsulatukseen. Sillä voitaisiin korvata teiden suolaus, sillä se hajoaa nopeasti luonnossa, eikä siis päädy pohjavesiin. Nyt sitä käytetään lähinnä lentokentillä hintansa vuoksi", tehtaanjohtaja Juha Kangastalo kertoo.
Toinen sovellus korvaa glykolipohjaiset kylmennysnesteet, joilla jäähdytetään muun muassa jäähalleja ja teollisuuden kylmätiloja. Glykolin hävittäminen on kallista, kun nesteitä vaihdetaan. Kaliumformiaatin kohdalla samaa ongelmaa ei ole.