Viime vuoden vappuna Euroopan unioni nielaisi sisäänsä kymmenen uutta jäsenmaata, joista useimmat olivat kovin erilaisia vanhoihin maihin verrattuna. Vaikka uusien maiden kansalaisilla oli jäsenyyttä kohtaan epäilyksiäkin, olivat kadunmiesten odotukset yleensä korkealla. Siksi olisi voinut odottaa, että kun oma elämä tai kotimaa eivät jäsenyyden alettua hetkessä muutukaan paremmaksi, seurauksena olisi pettymys ja EU-vastaisuuden kasvu.
Juuri julkistettu eurobarometritutkimus ei tällaisesta todista. Vaikka tutkimuksen aineisto ei ole kovin tuoretta - vastaustiedot koottiin viime syksynä -, se todistaa, ettei takapakkia asenteissa syntynytkään. Uusista EU-kansalaisista vain maltalaisten asenne unionijäsenyyteen muuttui ensimmäisen puolen vuoden aikana kielteisempään suuntaan.
Monissa maissa mitattiin huimaakin jäsenyyden suosion kasvua. Esimerkiksi Virossa unionijäsenyyden tuki kasvoi keväästä syksyyn peräti 21 prosenttia, Liettuassa 17 prosenttia. Liettualaiset olivat jäsenyyteen kaikkein tyytyväisimpiä. Heistä lähes 70 prosenttia piti jäsenyyttä myönteisenä. Kriittisimpiä uusia jäseniä olivat latvialaiset, mutta heidänkin joukossaan jäsenyyden kannatus oli nousussa.
Unionijäsenyyden suosion kasvulle uusissa jäsenmaissa ei ole vaikeaa löytää selityksiä. Esimerkiksi Baltiassa talouskasvu jatkuu vakaana, tänä vuonna 6-7 prosentin vauhtia. Puolassa maan suuren viljelijäväestön EU-kritiikin on vaimentanut vuolas maataloustukien virta Brysselistä. Unionin runsaskätisistä tuista ovat päässeet hyötymään käytännössä kaikki uudet jäsenet.
Etenkin uusien jäsenmaiden nuori sukupolvi on jäsenyyden aikana toden teolla päässyt käyttämään mahdollisuutta lähteä opiskelemaan ja töitä hakemaan muista jäsenmaista. Työn tekoa vanhoissa jäsenmaissa ovat tosin jarruttaneet näiden asettamat siirtymäaikarajoitukset. Vanhoista jäsenmaista sellaiset ovat olleet käytössä kaikissa muissa maissa paitsi Irlannissa, Britanniassa ja Ruotsissa.
Kun tarkastelu siirretään EU:ta koskevista asenteista ja arvioista vielä laajempiin kysymyksiin, saadaan tämänkertaisen barometrin hämmästyttävin ja myönteisin uutinen. Kun vielä vuonna 2001 nykyisten uusien jäsenmaiden kansalaisista 51 prosenttia oli elämäänsä tyytyväisiä, tuorein lukema samoista maista on jo 79 prosenttia. Se on jo lähes vanhojen jäsenmaiden tasolla. Euroopan unioni, ja jo kamppailu sen jäsenyyden saavuttamiseksi, tekee ihmiset onnellisiksi, voitaisiin Brysselissä väittää.
paakirjoitus@kaleva.fi