Jalkaväkimiinojen korvaamiseksi hankitut uudet asejärjestelmät eivät pysty suoraan korvaamaan miinojen tuomaa turvaa. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.
– Ne eivät ole suora vaihtoehto, koska uudet järjestelmät vaativat erilaisia toimintatapoja ja -malleja. Suurelle reserviläisarmeijalle ne eivät tuo tarpeeksi korvaavaa suorituskykyä. Toisilta osin suorituskyky kuitenkin paranee, Salonius-Pasternak sanoo.
Suomi liittyi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen heinäkuun alussa.
Korvaaviin järjestelmiin on käytetty tähän mennessä 200 miljoonaa euroa.
Jalkaväkimiinojen korvaaminen vaatii useita asejärjestelmiä. Jalkaväkimiinojen päätehtävänä on ollut panssarimiinojen suojaaminen. Miinojen tilalle on hankittu raivaamisenestopanoksia.
Toinen jalkaväkimiinojen päätehtävä on ollut puolustusjoukkojen suojaaminen. Sitä varten uutena järjestelmänä otetaan käyttöön viuhkapanokset. Nekin saadaan pääosin käyttöön vuoden loppuun mennessä. Osa uusista järjestelmistä otetaan käyttöön tulevina vuosina, viimeiset vuonna 2016.