Uudesta ra­jan­yli­tys­pai­kas­ta suuret odo­tuk­set Ve­nä­jäl­lä

Venäjän Suoperän ja Kuusamon välisen rajanylityspaikan avautumista kansainväliselle liikenteelle odotetaan Venäjällä vähintään yhtä kiihkeästi kuin Suomessa.

Venäjän Suoperän ja Kuusamon välisen rajanylityspaikan avautumista kansainväliselle liikenteelle odotetaan Venäjällä vähintään yhtä kiihkeästi kuin Suomessa. Matkailuyrittäjät ja viranomaiset rajan molemmin puolin ovat hioneet yhteistyökuvioitaan jo vuosia. Lisääntyvä matkailu hyödyttää kaikkia osapuolia.

-- Olemme tehneet kyselyitä ulkomaalaisille matkailijoille. He haluaisivat käydä Vienan Karjalassa Kuusamon lentokentän kautta. Se on meidän lähin lentokenttämme, Louhen piirin johtajana ja varajohtajana aikanaan pitkään toiminut raja-asiamies Valerian Kundozerov kertoo.

Louhen piiri on Venäjän pohjoisin hallintopiiri, ja se sijaitsee Karjalan tasavallassa. Matka Kuusamon rajalta alueelle on yllättävän lyhyt. Esimerkiksi Pääjärven kylään, suomalaisten vajaat 40 vuotta sitten rakentamaan "pikku-Kostamukseen", on Kuusamon rajalta matkaa vain noin 60 kilometriä.

Kundozerov on mies, jolle pitkälti kuuluu kiitokset Kuusamo-Suoperän raja-aseman kansainvälistymistä. Hän on osaltaan ollut raivaamassa esteitä hankkeen tieltä, "lapiomiehenä", kuten hän itse toteaa.

Raja avautuu kansainväliselle liikenteelle minä päivänä tahansa. Esteitä ei enää ole: Venäjällä Suoperän raja-asema on valmis, ja venäläiset siirsivät rajatarkastukset uudelle raja-asemalle elokuun alussa.

Pienin askelin

Kundozerov kertoo, että noin 15 vuotta sitten Louhen piirissä havahduttiin ajatukseen siitä, että matkailusta olisi alueelle hyötyä. Liikkeelle on lähdetty kuitenkin pienin askelin, sillä rahapula estää niin palvelujen kehittämisen kuin esimerkiksi teiden kunnostamisen.

-- Tällä hetkellä alueen infrastruktuuri on niin huono, että emme pysty ottamaan vielä kovin paljon vastaan matkailijoita. Jos Kuusamossa on 37 000 vuodepaikkaa, koko Louhen piirissä niitä on vain 3 000, Kundozerov vertaa.

Louhen piirissä matkailua onkin kehitetty yhteistyössä suomalaisten kanssa. Viime aikojen suurimpiin matkailuinvestointeihin kuuluu Pääjärvellä sijaitseva Paanajärven kansallispuiston opastuskeskus, joka on osa Karjalan suojelualueiden kehittämishanketta.

Louhen piirin alueen matkailuvaltteja puhtaan luonnon lisäksi ovat myös Pääjärven kylä sekä Vienanmeren rannikko, jossa on kaksi sukelluskeskusta. Kalevalan eli Uhtuan kylässä kulttuurimatkailija pääsee kulkemaan runonlaulajien jalanjäljillä. Kuittijärven rannalla on uusi hotelli, jossa myös ohjelmapalvelutoiminta nostaa päätään.

Koulutus tarpeen

Kuusamo-Suoperän rajanylityspaikan avautuminen kansainväliselle liikenteelle ei ole suomalaisille matkailuyrittäjille vain lisäarvo. Se on elintärkeä askel eteenpäin, jonka eteen on puurrettu pitkään, tähdentää Venäjän matkoja jo 15 vuotta tehnyt Rukapalvelun toimitusjohtaja Jokke Kämäräinen.

Hänen mukaansa uusi kansainvälinen raja tarjoaa mahdollisuuksia ainakin noin 50 matkailuyrittäjälle. Nykyään, kun raja toimii vielä tilapäisenä ylityspaikkana, Venäjän matkoja tekee tai virittelee kymmenkunta koillissuomalaista matkailuyritystä.

Kämäräinen toivoo, että seuraavaksi matkailualalle ryhdyttäisiin kouluttamaan työntekijöitä yhteistyössä venäläisten kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi Louhen alueelle voitaisiin perustaa matkailuyrittäjien tarpeista lähtevä yrittäjyys- ja palvelulinja, jonka opiskelijat voisivat tulla vaikkapa Kuusamoon käytännön harjoitteluun.

Ilmoita asiavirheestä