Kolumni

Uudessa Oulussa riittää kau­pun­ki­lai­sil­le juh­lit­ta­vaa

Julkinen ilmakitaran soitto on tauonnut Oulussa vuodeksi. Siellä täällä kaupungin yllä leijuu enää kevyt pahvipianon kilke. Muuten on hiljaista.

_
_

Julkinen ilmakitaran soitto on tauonnut Oulussa vuodeksi. Siellä täällä kaupungin yllä leijuu enää kevyt pahvipianon kilke. Muuten on hiljaista.

Mutta eipä huolta! Oulun päivät ovat jälleen ensi viikonloppuna heti perjantaista alkaen. Taas päästään juhlan makuun. On tämä eloa!

Uudessa Oulussa sitä vasta juhlia riittää, kun 2013 alusta mukaan tulevat Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii.

Monikuntaliitoksessa on jäänyt avoimeksi, mikä on Oulun kaupungin ikä 2014. Kokonainen vuosi vai 409 vuotta?

Kirjoitetaanko Oulun kaupungin historia uusiksi?

"Oulun kaupunki on perustettu 2013 kuntajakoselvittäjä Arto Kosken esityksestä."

Vielä toistaiseksi kaupungin synnystä kerrotaan:

"Oulun kaupungin perusti Kaarle IX vuonna 1605 mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä."

Viikko sitten maanantaina kaupungin ikää tiedusteltiin hallinto- ja kuntaministeriltä Tapani Tölliltä. Töllin mukaan muodollisesti ja juridisesti on niin, että Oulun kaupunki on vuoden ikäinen 2014.

Yhdistymissopimuksen mukaan Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii lakkaavat olemasta 31. joulukuuta 2012. Aivan uusi Oulu syntyy viiden kunnan liittona 1. tammikuuta 2013.

Tölli kehotti kuitenkin täysin rinnoin juhlimaan niin uuden Oulun syntyä kuin sitten aikanaan 2015 Oulun 410-vuotisjuhlia. "Pitäkää vaikka tuplajuhlat", Tölli opasti.

Historiankirjoitukseen Tölli ei kuitenkaan antanut ihan sanatarkkaa ohjetta. Se jää kirjoittajien mietittäväksi.

Kuntajakoselvittäjä Arto Koski paljasti varoneensa ottamasta kantaa koko ikäpohdiskeluun.

Viime maanantaina Koski kuitenkin jo suostui sanomaan jotakin.

"Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin historia säilyy."

"Se ei ole joko tai -kysymys. Jokaisella paikalla on oma identiteettinsä, oma historiansa", Koski korosti ja kehotti juhlimaan tulevaisuudessa myös paikallisesti kaupungin rajojen sisällä.

Töllin ja Kosken ohjeita noudattamalla saamme uuteen Ouluun oikein iloisesti juhlittavaa.

Itse asiassa Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin historia ja synty liittyvät tiivisti kunnallishallinnossa tapahtuneisiin muutoksiin. Samaan muutokseen perustuu myös tuleva uuden Oulun historia.

Vuoden 1865 asetuksella seurakunnat ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan. Kirkkoherroilta otettiin pois pitäjien hallinnollisiin asioihin liittyvät tehtävät, jotka annettiin kuntakokousten huoleksi. Syntyi suomalainen kuntajärjestelmä.

Tuo 1865 asetus näkyy muiden liitoskuntien kuin Oulun historiassa. Haukiputaalla katsotaan, että kunta on syntynyt 1866. Me oululaiset saamme 2016 viettää Kellon ja Haukiputaan kaupunginosien 150-vuotisjuhlia.

Kiimingin kunta syntyi virallisesti 1867. Kiiminki kuitenkin vietti 150-vuotisjuhliaan jo pari vuotta sitten.

Kiiminkiläinen ajanlasku alkaa itsenäisen seurakunnan perustamisesta 25. lokakuuta 1858.

Vähintäänkin Kiimingin kaupunginosassa on syytä juhlaan vuosina 2017 ja 2018. Ensin hurrataan 150 vuodelle ja seuraavana vuonna 160 vuodelle.

Ihmeellistä tuo matematiikka.

Oulunsalon syntyvuodeksi historian kirjoihin on merkitty 1882. Näin 2022 ovat edessä lentokentän suunnassa 140-vuotisjuhlat.

Yli-Ii irtaantui Iistä 1924, joten sata vuotta tulee täyteen 2024, mutta jo 2014 pääsemme osalliseksi Yli-Iin kaupunginosan 90-vuotisjuhlista.

Kun tähän historian ketjuun liitetään nykyisten oululaisten kaupunginosien omat juhlat, niin eiköhän sitä riitä juhlittavaa uuden Oulun kokoisessa suurkaupungissa joka päivä.

Se vaatii vain mielikuvitusta. Sitähän meillä oululaisilla on, jos vain viitsimme sitä käyttää.