Uu­den­vuo­den tinat kiel­le­tään ensi vuonna – Kaleva testasi kor­vik­keek­si tar­jo­tut sokerin ja me­hi­läis­va­han

Uusivuosi 2017 jää viimeiseksi vuodenvaihteen juhlaksi, jolloin perinteisiä tinoja saa valaa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas ja testiryhmäläiset Aino Anttila, Laura Pasma ja Emma Pulkkinen testaavat tinan korvikkeita paloasemalla.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas ja testiryhmäläiset Aino Anttila, Laura Pasma ja Emma Pulkkinen testaavat tinan korvikkeita paloasemalla.
Kuva: Jukka Leinonen

Uusivuosi 2017 jää viimeiseksi vuodenvaihteen juhlaksi, jolloin perinteisiä tinoja saa valaa.

Tuttu uudenvuoden tinakenkä ei todellisuudessa vastaa nimeään, koska se saattaa sisältää jopa yli 95 prosenttia myrkyllistä lyijyä ja on luokiteltu ongelmajätteeksi. EU kieltää lyijyn myymisen kaikissa kuluttajatuotteissa maaliskuussa 2018.

Tinan korvikkeiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL suosittelevat mehiläisvahaa tai sokeria.

Kaleva tarttui ehdotukseen ja vei testiryhmän Ruskonselän paloasemalle kokeilemaan uusien vaihtoehtotinojen valmistusta.

Oulunsalolaiset Aino Anttila, Laura Pasma ja Emma Pulkkinen pääsivät testaamaan mehiläisvahan ja sokerin kuumennusta riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnaksen valvonnassa.

Kuuma mehiläisvaha ja sokeri voivat pahimmillaan aiheuttaa kolmannen asteen palovamman iholle osuessaan.
Kuuma mehiläisvaha ja sokeri voivat pahimmillaan aiheuttaa kolmannen asteen palovamman iholle osuessaan.
Kuva: Jukka Leinonen

Kokeilu suoritettiin paloasemalla, koska mehiläisvahan ja sokerin kuumennus sisältävät jonkin verran paloturvallisuusriskejä.

Mehiläisvaha esimerkiksi leimahtaa liekkeihin jo 200 asteessa, joten sen kuumentamisessa kannattaa olla tarkkana. Vaha ei sammu vedellä, vaan palo täytyy tukahduttaa. Sokeri puolestaan on kuumana erittäin polttavaa.

– Perinteinen tina ei ainakaan leimahda liekkeihin, kuten mehiläisvahalle voi käydä ja sokeri voi palaa helposti pohjaan, Honkakunnas arvioi.

Myrkyllisyys oli yllätys

Oulunsalolaisille perinteisten tinojen myrkyllisyys oli uutta tietoa.

– En ole ollut yhtään tietoinen, että ne ovat ongelmajätettä ja myrkkyä. Kamalaa, että perheessäni ne on ennen laitettu vain tavalliseen roskikseen, Pasma muistelee.

– Paloturvallisuusnäkökulmasta mehiläisvaha ja sokeri ovat aika tasaisia. Sokeria varten liettä täytyy kuitenkin kuumentaa paljon enemmän. Iholle osuessa molemmat aiheuttavat pahat palovammat, kyllä siinä nahka lähtee irti, Honkakunnas toteaa.

Emma Pulkkinen ja tulevaisuutta ennustava "sokeritina". Sokeri osoittatui hauraaksi ja vaati kovaa kuumennusta.
Emma Pulkkinen ja tulevaisuutta ennustava "sokeritina". Sokeri osoittatui hauraaksi ja vaati kovaa kuumennusta.

Ensimmäisenä testiryhmä kokeili sokerin valamista. Sokeria kannattaa varata noin desi valajaa kohden. Sokerin kuumennetaan pannulla sulaksi, jonka jälkeen se kaadetaan nopeasti kylmään veteen. Kalevan testissä pannu ehti kuumentua 210 asteeseen ennen kuin sokeri oli kokonaan sulaa.

Sokerista muodostui meripihkan värisiä hauraita tinoja, jotka murenivat helposti käsiin. Testiryhmän mielestä koppurainen sokeri muistutti skorpionia ennen kuin se hajosi pienempiin osiin.

– En lähtisi ehkä korvaamaan sokerilla tinoja. Näistä on vaikea ennustaa, kun ne hajoavat niin herkästi, Anttila pohtii.

Mehiläisvaha vähemmän riskialtis

Mehiläisvahaa testiryhmä sulatti kattilassa. Yhteen tinaan käytettiin kaksi mehiläisvahanappia, jotka sulivat muutamassa minuutissa. Honkakunnas mittasi mehiläisvahan sulamispisteeksi 150 astetta.

– Vaha sulaa nopeasti, eikä lämpötila käy lähelläkään leimahduspistettä. Jos kuumennuksessa on tarkkana, on riski pieni, Honkakunnas arvioi.

Tinan valajat antoivat mehiläisvahalle arvosanaksi neljä tähteä viidestä. Mehiläisvaha oli helppo kuumentaa, se pysyi kiinteänä ja valmiin tinan muotoja pystyi tulkitsemaan hyvin, ryhmä perustelee.

Laura Pasman mehiläisvahatina muistutti muiden ryhmäläisten mielestä kasvia tai delfiiniä. Perinteisten tinojen myrkyllisyys oli kaikille testiporukassa uutta tietoa.
Laura Pasman mehiläisvahatina muistutti muiden ryhmäläisten mielestä kasvia tai delfiiniä. Perinteisten tinojen myrkyllisyys oli kaikille testiporukassa uutta tietoa.
Kuva: Jukka Leinonen

– Neljä kautta viisi. Mehiläisvaha muistuttaa perinteistä tinaa, vaikka ei ihan korvaakaan sitä. Näiden pinnalle ei muodostu rahaa symboloivaa röpelöä, Pulkkinen arvioi.

Honkakunnas ei näe, että uudet tinan korvikkeet työllistäisivät tulevaisuudessa pelastuslaitosta erityisen paljon.

– On selvää, että näissä on turvallisuusriskinsä, jos on huolimaton. En tiedä, onko riski kuitenkaan suurempi kuin vaikkapa munkkien paisto vappuna, hän arvioi.

Honkakunnas muistuttaa kaikkia tinanvalajia huolehtimaan sammutusvälineistöstä.

– Tärkeintä on pitää sammutusvälineet lähellä. Mehiläisvahaa valaessa liettä ei tarvitse vääntää täysille. Sokeria puolestaan on syytä varoa, koska se on aineena vielä vahaakin kuumempaa, hän täsmentää.

Katso lisää kuvia testistä!