Uu­den­maan ran­nik­ko­ve­det voivat huo­nos­ti

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannikkovedet kärsivät happikadosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen mittausten mukaan happipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa väheni jo kesäkuun lopulla. Viimeistään elokuussa happikato vallitsee todennäköisesti useilla alueilla saaristossa.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannikkovedet kärsivät happikadosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen mittausten mukaan happipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa väheni jo kesäkuun lopulla. Viimeistään elokuussa happikato vallitsee todennäköisesti useilla alueilla saaristossa.

Jos veden happipitoisuus laskee alle neljän milligramman litrassa, kalat ja pohjaeläimet kaikkoavat. Kahden milligramman pitoisuus litraa kohden sallii tuskin minkäänlaista elämää.

Pohjat, joissa happikato toistuu joka tai joka toinen kesä, pysyvät kuolleina. Tällaisia ovat esimerkiksi Sandöfjärden Tammisaaressa ja Orrenkylänselkä Porvoossa.

Syynä alusveden happivajeeseen on liian voimakas leväkasvu pintavedessä. Kuolleet levät vajoavat pohjaan, missä bakteerit hajottavat ne. Tähän tarvitaan happea. Jos levää on paljon, pohjan läheinen happi ei riitä.

Ilmoita asiavirheestä