Helsinki Suomen luontoon kuulumattomien pienpetojen kannat ovat jatkuvassa kasvussa koko maassa. Uudenmaan lintuvesillä talven mittaan toteutettu tehopyynti osoitti, että tulokaspetoja on alueella selvästi luultua enemmän. Neljältä kosteikolta saatiin saaliiksi kaikkiaan sata supikoiraa ja reilu kymmenkunta minkkiä.
Minkit ja supikoirat saalistavat lintuvesillä niin hautovia emoja kuin munapesiäkin, ja siksi petomäärän hallitsemattomalla kasvulla saattaa olla tuhoisa vaikutus vesilintujen poikastuotantoon. Kaksivuotisen Tulokaspedot lintuvesillä -tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia, miten pienpetojen pyynnillä voidaan vaikuttaa lintukantojen kehitykseen ja pesinnän onnistumiseen. Jos tulokset ovat toivotunlaisia, tullaan tehopyyntiä todennäköisesti jatkamaan tulevaisuudessakin.
Uudenmaan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Jarkko Nummi toteaa, että petojen pyynti on suomalaisessa luonnonsuojelussa verrattain uusi hoitokeino, ja siksi siihen on myös usein suhtauduttu epäileväisesti. Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ehkäisemään parhaansa mukaan tulokaslajien aiheuttamia haittoja.
Minkki- ja supikoirakantojen tiedetään olevan vahvassa kasvussa, vaikka tarkkaa lukutietoa ei petomääristä olekaan saatavilla.
- Laskujemme mukaan pääkaupunkiseudun kosteikoilta pyytämämme satakunta supia olisivat saaneet tänä vuonna arviolta 300 pentua, jotka olisivat olleet ensi vuonna mukana verottamassa alueen linnustoa, Nummi havainnollistaa.
Supikoiralle ei ole
luonnollisia vihollisia
Luonnollisia vihollisia supikoiralle ei Suomen luonnosta juuri löydy, sillä susikannatkin ovat liian pieniä pitämään lajin kurissa.
Virossa tehtyjen tutkimusten mukaan supikoira saattaa tuhota jopa 80 prosenttia kosteikon linnunpesistä. Tehopyynnin tavoitteena olisi saada niin vesilintujen poikueiden määrät kuin poikuekootkin kasvamaan. Aiemmin Saaristomerellä tehty väitöskirjatutkimus luo Nummen mukaan uskoa siihen, että pitkäjänteisellä petojen tehopyynnillä voidaan vaikuttaa selvästi linnuston monimuotoisuuteen.
Nummi myöntää pelänneensä ennen tehopyynnin alkua sitä, miten sivulliset reagoivat asiaan.
- Yllättävää kyllä metsästäjät ovat kuitenkin saaneet pelkästään positiivista palautetta, ulkoilijoilta ja etenkin lintuharrastajilta. Loukutkaan eivät ole joutuneet ilkivallan kohteeksi. Ihmiset tuntuvat tietävän, millaista haittaa minkki ja supi alkuperäislajeille aiheuttavat. Luonnonsuojelualueiden hoito ei ole tunneasia, on ajateltava ekologisesti, Nummi korostaa.
Petojen tehopyydystys ei saa niitä katoamaan kokonaan kosteikoilta, sillä kaupunkimaisessa ympäristössä paikkoja, joista supia ja minkkiä ei voida pyytää, on paljon. Pedot viihtyvät hyvin asutuksen tuntumassa, missä niille on tarjolla paljon ruokaa, ja sieltä ne myös siirtyvät nopeasti arvokkaille lintuvesille.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Markku Mikkola-Roos toteaa, etteivät tulokaslajit suinkaan ole ainoita lintukannan verottajia vaan yhtälailla tuhoja aiheuttaa myös muun muassa tehokkaana saalistajana tunnettu kotoperäinen kettu. Alkuperäislajin poistamiseen luonnonsuojelualueilta ei kuitenkaan ole vastaavanlaisia perusteita kuin tulokaslajien pyynnille.
Mikkola-Roos muistuttaa, että petojen lisäksi lintujen pesintää häiritsevät pahasti myös piittaamattomien koiranomistajien vapaana juoksentelevat lemmikit. Lain mukaan koirat on pidettävä tähän aikaan vuodesta kiinni.
Tästä huolimatta muutama loukkuun jäänyt lemmikki on jo käyty vapauttamassa vahingoittumattomana supikoiralle tarkoitetusta häkkiansasta.
Laskenta valmis heinäkuussa
Tulokaspetoja on pyydetty Uudellamaalla tutkimusmielessä viime syksystä asti neljällä arvokkaaksi luokitellulla lintukosteikolla: Espoossa Laajalahden ja Suomenojan alueilla, Helsingissä Vanhankaupunginlahdella ja Sipoossa Östersundomin lintuvesillä.
Tutkimushankkeen ensimmäinen pyyntikausi päättyi huhtikuun lopussa, ja tehopyyntiä jatketaan jälleen elokuussa.
Pyynnistä ja petoseurannasta ovat huolehtineet talkootyönä paikalliset metsästysseurat, vesilintujen seurannasta puolestaan ympäristöhallinto ja kunnat. Aineiston analysoinnista vastasivat Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat myös Uudenmaan riistanhoitopiiri ja Metsähallitus.
Tarkkaa tietoa siitä, miten petopyynti vaikuttaa vesilintujen poikastuottoon saadaan vasta heinäkuussa, jolloin poikueet lasketaan. Viime vuosina poikastuotanto on ollut pääkaupunkiseudun kosteikoilla verrattain heikkoa.
Ympäristökeskuksen laskennan mukaan pääkaupunkiseudun lintulahdilla pesi tänä keväänä 15 eri vesilintulajia, ja kaikkiaan pesiviä lintupareja oli kosteikoilla 503.
Kaikkiaan lintuparien määrä väheni noin 15 prosenttia. Erityisesti puolisukeltajien, kyhmyjoutsenten, sinisorsan ja heinätavien, määrä väheni. Kalansyöjistä silkkiuikkujen ja isokoskelojen kannat olivat laskussa, kun taas sukeltajasorsien määrä kasvoi selvästi.