Suomi sijoittuu kahdeksan maan teknologiavertailussa toiselle sijalle heti naapurimaan Ruotsin jälkeen. Näin korkealle teknologiakartalla Suomen sijoittaa uusi, ja kansainvälisesti ainutlaatuiseksi luonnehdittu teknologiabarometri.
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laatiman barometrin tulokset julkaistiin perjantaina Espoossa. VTT on kehittänyt Tekniikan Akateemisten Liitto, TEKin toimeksiannosta
Suomen lisäksi vertailussa olivat Alankomaat, Iso-Britannia, Japani, Ruotsi, Tanska, Saksa ja USA.
VTT:n kehittämä teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellistä tilaa 12 eri mittarilla.
Kun Suomea asemoitiin barometrin kaikilla mittareilla, sijoitus oli toinen heti Ruotsin jälkeen. Mutta kun Suomea arvosteltiin ns. tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa, sijoitus oli vasta viides Ruotsin, Alankomaiden, Tanskan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Teknologiabarometrin antama kuva Suomen kilpailukyvystä ei näin ole niin ruusuinen kuin monien muiden viimeaikaisten kansainvälisten vertailujen. Suomen kompastuskivet ovat uuden tiedon soveltamisen, verkottumisen, kansainvälisyyden ja yrittäjyyden vähyydessä.
Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli. Tietämysyhteiskunta on kehittyneempi muoto sekä informaatio- että tietoyhteiskunnasta
Barometrissa informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan muun muassa yleisillä investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomi on vahva näitä kuvaavilla mittareilla, mutta taas heikko näiden investointien jalkauttamista, verkostoitumista ja kenties yllättäen myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa kuvaavilla mittareilla.
Tietoyhteiskunta määritellään yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä.
Tietoyhteiskuntamittareilla mitattuna Suomi sijoittuu maakohtaisessa vertailussa enää kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Tietämysyhteiskunta on kehittyneempi muoto sekä informaatio- että tietoyhteiskunnasta. Innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uudistuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat oleellinen osa tietämysyhteiskunnan arvomaailmaa ja kulttuuria. Näillä mittareilla mitattuna Suomi on jo vertailumaiden keskitasoa heikompi.
Tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttaminen näyttää todella kannattavan. Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat parantavat sijoitustaan huomattavasti siirryttäessä informaatioyhteiskunnasta tietämysyhteiskuntaan.