Uusi tartuntatautilaki velvoittaa työnantajaa käyttämään rokotettua henkilöstöä suuressa osassa sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävistä.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää syntyvää tilannetta hankalana. Jos työntekijä kieltäytyy rokotuksista ilman pätevää syytä, vaihtoehtoja ovat äärimmillään irtisanominen tai palkanmaksun lopettaminen.
– Irtisanominen edellyttää varoitusta, muun työn tarjoamista ja lopulta asiallista ja painavaa syytä irtisanomiseen, Koskinen luettelee.
– Jos työnantaja ei voi käyttää työntekijää hänestä johtuvasta syystä, ainakaan työnantaja ei ole palkanmaksuvelvollinen, Koskinen lisää.
– Työnantajan näkökulmasta tässä ei ole paljon vaihtoehtoja: työnantaja syyllistyy virheeseen, jos käyttää rokottamatonta henkilökuntaa, Koskinen huomauttaa.
– Mikäli työntekijä ei jostain syystä ota rokotetta, pitäisi syyn olla perustellusti hyväksyttävä, esimerkiksi aiemmin saatu allerginen reaktio rokotteesta, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring toteaa.
Haring pitää kuitenkin lain vaatimusta tärkeänä: ”Kun hinkuyskä pienellä rokottamattomalla lapsella pahimmillaan on jopa kuolemaan johtava tauti, olisi vastuutonta, elleivät tällaisia lapsia hoitavat henkilöt olisi rokotettuja.”
Haringin mukaan lähtökohtaisesti työnantajan pitäisi järjestää muu työtehtävä, jossa työntekijä voi jatkaa ja isoilla työpaikoilla tämä on usein mahdollista.
– Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi tilanne johtaa lomautukseen tai irtisanomiseen. Tartuntatautilaki ei ota kantaa tällaisiin työoikeudellisiin näkökohtiin, Haring toteaa.
Työnantajalla ei automaattisesti oikeutta nähdä terveystietoja
Asiaa mutkistaa se, että työnantajalla ei ole automaattisesti oikeutta nähdä työntekijöidensä terveystietoja.
– Meillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa yksittäisen työntekijän rokotustiedoista, Oulun kaupungin tartuntataudeista vastaava apulaisylilääkäri Jarkko Huusko kertoo.
– Työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja 1.3. voimaan astuvan tartuntatautilain mukaan työntekijän suostumuksella sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti, Huusko jatkaa.
Uusien määräysten myötä työnantajan täytyy kuitenkin tietää, ketkä ovat ottaneet rokotteen. Tiedot rokotuskattavuudesta löytyvät työterveyshuollosta ja Huuskon mukaan tiedonkulusta pitää nyt sopia työterveyshuollon kanssa.
Rokotusvaatimusta koskeva tartuntatautilain pykälä tulee voimaan 1.3.2018.
Työntekijöidensä rokotussuojasta Huusko kertoo Oulun kaupungin huolehtineen jo ennen uuden lain astumista voimaan.
– Useampana syksynä olemme informoineet henkilökuntaa kausi-influenssarokotteen tärkeydestä. Lisäksi viime keväänä ilmaantui tuhkarokkoa Oulun alueelle, jolloin henkilökuntaa suositeltiin tarkastamaan oma rokotesuojansa, Huusko kertoo.
– Rokotteiden ottaminen on vapaaehtoista, mutta tärkeää. Rokotteilla annetaan suoja työntekijälle sekä rokotteet suojaavat myös terveyspalvelujen asiakkaita, Huusko painottaa.