VTT Elektroniikka avaa Oulussa aivan uusia uria työstömenetelmien taholla. Uudesta peilitekniikasta poikinut mittapään kehitystyö auttaa metalliteollisuutta hyödyntämään vihdoin Suomessakin viisiakselisen työstökoneen mahdollisuuksia. Vasta konehionta tekee peileistä tarpeeksi tarkkoja.
VTT:llä on Oulussa kehitetty viime aikoina täysin uudenlainen, linssioptiikan sijaan optisilla alumiinipeileillä toimiva mittalaite. Tekes-hankkeen tuloksena on valmistettu esimerkiksi vain vähän jäätelölitraa suurempi kappale, jonka sisuksiin on upotettu tusina peiliä.
"Tällä tekniikalla pystytään pienentämään laitekokoa", kertoo mekaniikkasuunnittelija Ahti Haapalainen VTT Elektroniikan optisen mittaustekniikan tutkimusryhmästä.
"Kappale on huomattavasti tarkempi koneella tehtynä ja huomattavasti nopeampi tehdä kuin että mies seisoo ja kääntelee ja vääntelee sitä", kuvaa puolestaan optoelektroniikan CAM-suunnittelija Tomi Seppänen .
Oulussa kehitetään optisia mittauslaitteita perinteisesti etenkin paperiteollisuutta varten.
Tarve uudenlaisen tekniikan kehittämiseksi tuli siitä, että tuotantoa valvovien mittalaitteiden on sovittava suurissakin tehtaissa kapeisiin tiloihin. Mutta peilitekniikalle ennakoidaan markkinoita muissakin prosesseissa.
Mittausta ilman
säätötarvetta
Peilitekniikan etuna on se, ettei tällainen mittalaite kaipaa myöhemmin lainkaan säätöjä. Tarkkuuskin on parantunut muutamia sadasosamillimetrejä. Lisäksi on paikalleen asentaminen nopeutunut moninkertaisesti: peililaite saadaan käyttöön vain vartissa päivän työn sijaan.
Mutta ei vain kaareville, tasaisille, venytetyille tai koveroille peileille perustuva mittaaminen ole täysin uutta. Niiden myötä on VTT:llä intouduttu optimoimaan myös itse työstökonetta. Tarpeellista koneosaamista kun ei Suomesta löytynyt, vaan toistaiseksi on kunkin kappaleen peilio sien kiillottaminen pitänyt tehdä vaivalloisesti käsin.
"Jos näitä ensi vuonna valmistetaan tuhat kappaletta, niin kenen kapasiteetti riittää kiillottamaan käsin", kysyy Ahti Haapalainen.
Vastaavaan pystyvät toistaiseksi vain timanttityöstölaitteet. Ne ovat vielä tarkempia, mutta myös hitaampia ja maksavat kymmenkertaisesti oululaisten patenttiehdotuksen asteelle ehtineeseen versioon verrattuna.
"Kyseessä on isot säästöt, jos kaikki pystytään tekemään yhdellä asetuksella. Ei tarvitse käyttää välikäsiä", selittää Haapalainen.
Tarkkuusmekaniikasta
1,5-vuotinen hanke
Kesäkuun alusta lähtien 1,5-vuotinen työstökonehanke onkin virallinen. VTT:n ja Tekesin projektiin osallistuu Oulun seudulta kaksi pk-yritystä sekä työstölaitteen maahantuottaja.
Kyseessä on kaikkineen runsaan 500 000 euron hanke. Siitä 400 000 euroa kuluu viisiakselisen työstökoneen hankintaan Englannista.
Tomi Seppäsen mukaan kansainväliset tahot seuraavat nyt yllättäen kiinteästi koneellisen työstön, hionnan ja kiillotuksen kehitystä Oulussa. Niin viisiakselisen koneen englantilaisvalmistaja, pöytien tuottaja kuin CAM-ohjelmiston takana seisovat amerikkalaisetkin odottavat tuloksia.
"Monet ovat kokeilleet hiontaa. Mutta kuka vie loppuun asti, se on eri kysymys," Ahti Haapalainen sanoo haasteesta.
"Me emme opeta, mutta me opastamme", hän lupaa yrityksille, jotka pääsevät loppuvuodesta kokeilemaan VTT:llä omilla tuotteillaan sitä, soveltuuko jatkokehitetty, kohtapuoliin Ouluun saapuva työstölaite niiden tarpeisiin.
Jatkossa parannuspotentiaalia nähdään erityisesti muottiteollisuuden työvaiheissa.
