Uuden Raahen kunnallisen hallinnon järjestäytyminen on alkanut sotkuisissa merkeissä. Kaupunginvaltuustossa tehtiin keskiviikkona aloite, jossa haluttaisiin tuoreeltaan erottaa vastavalittu kaupunginhallitus. Syynä on se, että hallituksen 13 jäsenestä jopa yhdeksän on joko kaupungin tai suoraan sen vaikutusvallassa olevan kuntayhtymän tai säätiön työntekijöitä, mukaanlukien koko kolmen hengen puheenjohtajisto.
Valtuustoissa tehdään monenlaisia aloitteita, mutta juuri tähän voi suhtautua poikkeuksellisella vakavuudella. Takana on 24 jäsentä Raahen ja Pattijoen yhteisestä suurvaltuustosta, ja mukana on edustajia kaikista poliittisista ryhmistä. Niinpä valtuusto päätti asettaa yhdeksän hengen valiokunnan valmistelemaan esitystä siitä, nauttiiko uusi kaupunginhallitus luottamusta vai ei.
Olipa lopputulos mikä tahansa, tämä on nolo alku uudelle Raahelle. Hallitus joko kaatuu alkuunsa tai sitten asia menee valitusten myötä korkeimman hallinto-oikeuden käsiin. Sen päätöksen odottelu vie aikaa ja heikentää hallituksen toimintaedellytyksiä. Ei ole tiedossa, voiko se jatkaa vai ei.
Kaiken lisäksi kyse on asiasta, joka olisi ollut täysin vältettävissä yksinkertaisesti lukemalla kuntalakia, jossa sanotaan, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Raahen tapauksessa se tarkoittaa, että tällaisia jäseniä olisi voinut olla vain korkeintaan kuusi nykyisen yhdeksän sijaan.
Kuntalaki ei siis kiellä kunnan työntekijöitä olemasta aktiiveja kunnallispolitiikassa, mutta se asettaa järkevät rajat. Kunta kuuluu kaikille kuntalaisille, ei vain kunnan palveluksessa oleville. Kuntalain pykälälle on hyvät perusteet: se on osaltaan estämässä vallan luisumista yhä pienemmän sisäpiirin käsiin. Raahessa uuden hallituksen valinta oli poliittisten ryhmien tekemä ratkaisu, ja menettelytavan demokraattisuuden perään voi kysellä.
Viime kädessä Raahen tapaus kuitenkin heijastaa laajempaa ongelmaa: kunnalliseen vaikuttamiseen halukkaiden aktiivisten ja osaavien henkilöiden valikoima on monessa kunnassa usein aivan turhan pieni. Kunnallisen päätöksenteon tulee olla mahdollisimman avointa, ja kuntalaisten oma aktiivisuus helpottaisi suuresti siinä asiassa.
Raahen asema teollisuuskaupunkina heijastuu hämmästyttävän vähän valitun hallituksen kokoonpanossa. Missä tahansa kunnassa voi soittaa hälytyskelloja, jos kunnan päättäjien ja kuntalaisten taustat alkavat kovin paljon erota toisistaan.