Olipa kolmen kiiminkiläisen kokoomusvaltuutetun irtiotolla mitkä taustat tahansa, uuden Oulun asioiden edistämiseksi tempausta on turha naamioida.
Viime viikolla muodostuneen "Uuden Oulun valtuustoryhmän" määrittelyt tulevalle toiminnalleen olivat harvinaisen ympäripyöreät ja mitäänsanomattomat: "keskitytään uuden Oulun muodostamiseen liittyviin kysymyksiin", "tarjotaan yhteistyön kättä yli puoluerajojen" ja "viedään asioita eteenpäin kuntalaisten kannalta tasapuolisesti".
Hohhoijaa.
Kuntien yhteistyössä yli puoluerajojen muodostama yhdistymishallituskaan tuskin kaipaa tällaista sivustatukea uutta kuntaa valmistellessaan. Sitä paitsi luulisi olevan itsestäänselvyys, että kaikki Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutetut ovat tässä vaiheessa uuden Oulun asialla.
Vaalikampanjan aloituksenakin se olisi surkea. Jos yksikään näistä uuden valtuustoryhmän jäsenistä mielii kahden vuoden päästä yhteiseen valtuustoon, siihen tarvitaan ryhmälle kohtuullinen äänisaalis. Viime kunnallisvaaleissa se olisi tarkoittanut Oulussa vähintään 865 ääntä: yhtä enemmän kuin viimeisen läpi menneen ehdokkaan vertailuluku.
Todettakoon, että Kiimingin kaikki kokoomusryhmän 19 ehdokasta keräsivät yhteensä vain vajaat sata ääntä enemmän eli 938. Toisaalta kun pakka menee kuitenkin uusiksi, niin on kai aivan sama perustettiin nykyisiin valtuustoihin millaisia saunajakkarapuolueita tahansa.
Tästä päästäänkin aasinsillalla pyörittelemään muutamia "roknooseja" uuden Oulun ensimmäisistä yhteisistä vaaleista. Ne käydään, kun ensin on selvitty eduskuntavaaleista ja sitten presidentinvaaleista.
Uudessa Oulussa on noin 190?000 asukasta eli 50?000 enemmän kuin Oulussa nyt. Se ei kuitenkaan riitä nostamaan valtuuston paikkamäärää. Se on edelleen 67.
Edellisten, vuoden 2008 kunnallisvaalien tulosten perusteella kokoomus menettäisi Oulun valtuustossa suurimman puolueen paikkansa keskustalle. Se ei liene yllätys, kun katsoo naapurikuntien valtuustoja: kepuvaltaisiahan ne ovat. Toisaalta siksi juuri keskustan valtuutettujen kokonaismäärä Oulun seudulla laskee eniten.
Alkuperäisillä vuoden 2008 tuloksilla uuden Oulun valtuustossa olisi keskustalla 17 (nyt 13) paikkaa, kokoomuksella 14 (17) paikkaa, vasemmistolla 11 (11)paikkaa, SDP:llä (10) ja vihreillä (10) molemmilla kymmenen, perussuomalaisilla kolme (3) ja kristillisdemokraateilla kaksi (2).
Vertailua sotkee se, että Oulussakin on tapahtunut irtiottoja eli kokoomuksella on loikkauksen seurauksena nyt yksi paikka enemmän kuin alkuperäinen vaalitulos näytti. Vihreistäkin yksi on perustanut oman ryhmän.
Seuraavien kunnallisvaalien jälkeen Oulun seudulla on 169 valtuutettua vähemmän kuin nyt. Jos alueellista edustusta ajatellaan, miten ovat rätingit silloin?
Suoraviivaisesti pelkkään asukaslukuun suhteutettuna haukiputaalaisilla olisi mahdollisuus seitsemään, oulunsalolaisilla neljään, kiiminkiläisillä viiteen ja oululaisilla 51:een. On siinä ja siinä, saavatko yli-iiläiset ainuttakaan edustajaa. Viime vaaleissa ylikiiminkiläiset onnistuivat saamaan äänten keskittämisellä Oulun valtuustoon kaksi edustajaa, vaikka todennäköisempää olisi ollut vain yksi.
Yhteisissä vaaleissa kun ollaan, äänet menevät kuitenkin nykyisten kuntarajojen yli ristiin ja rastiin. Moni Oulun naapurikunnan valtuutettu tunnetaan jo muuallakin kuin omassa kunnassa.
Poliittisista tuulensuunnista ei ole vielä puhuttu sanaakaan. Mikä siis jää lopputulokseksi?
No se, että harva nykyisistä valtuutetuista voi olla varma, että tulee halutessaan valituksi myös uuden Oulun valtuustoon.