Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus uuden asunnon neliöhinnasta on lähes 40 prosenttia, ilmenee Rakennusteollisuuden teettämästä selvityksestä.
Viidennes asunnon hinnasta päätyy yrityksille ja lähes viidennekseen yltävä osuus palkansaajille.
Uuden asunnon neliöhinta on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTT:n selvityksessä 2 000 euroa, josta valtio, kunnat ja eläkelaitokset vievät 800 euroa veroina ja veroluonteisina maksuina.
Palkansaajien osuus on 330 euroa, yritysten 410 euroa, tontin myyjän 220 euroa. Loput asunnon hinnasta kuluu ulkomailta hankittujen rakennustuotteiden ja raaka-aineiden kustannuksiin.
Asuntojen hinnan jakajien perkaaminen on osa laajaa selvitystä, jossa VTT kartoitti rakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja rakennusalan rahavirtaa. Kansantalouden toiminnasta 10-15 prosenttia perustuu rakentamiseen, ja rakennusteollisuus kattaa yli 40 prosenttia teollisuustuotannosta.
Selvityksen mukaan rakentaminen työllistää sijoitettua rahapanosta kohden tehokkaammin kuin tehdasteollisuus, mutta heikommin kuin palvelualat.
Rakentamiseen sijoitettu miljoona euroa tuottaa työtä 19 henkilölle vuodeksi. Työpanoksesta puolet tehdään työmaalla ja toinen puolikas tuoteteollisuudessa ja rakentamista palvelevien toimialojen, kuten kaupan ja kuljetuksen piirissä.
Miljoonan euron työllistävyysvertailussa voiton vei tukku- ja vähittäiskauppa, jolla tällainen panos tuottaa välittömästi ja välillisesti 24 työpaikkaa.
Kotitalouksien saamat tulot rakentamisesta ovat kymmenen vuoden aikana vähentyneet ja julkisen sektorin sekä muiden yritysten osuus tuloista on kasvanut. Julkisen sektorin osuutta on kasvattanut laman myötä koventunut verotus ja muiden yritysten osuutta rakentamisen teollistuminen.
Talonrakentamisen kustannuksista runsas neljännes päätyy nykyisin palkkatuloina kotitalouksille. Esimerkiksi viiden miljoonan euron päiväkoti- tai rivitaloyhtiöhanke tuo palkansaajille 1,25 miljoonan euron tulot.
