Tavaratalot olivat 1800-luvulla ensimmäisiä ja ainoita julkisia tiloja, jotka oli rakennettu vain naisille. Tavarataloissa muuten kodin piiriin suljetut naiset saattoivat liikkua hyväksyttävästi ja ilman holhousta.
Ne palvelivat, hemmottelivat ja viettelivät naisia, mutta samalla naiset pääsivät hankkimaan niissä valmennusta moderniin elämään, luonnehtii tavaratalojen ja naisten kulutuskäyttäytymisen historiaan perehtynyt tutkija Anna Kortelainen.
Maailman ensimmäisen varsinaisen tavaratalon, pariisilaisen Au Bon Marchén historian voi katsoa alkaneen 1852, jolloin Aristide Boucicaut pääsi liikkeen osakkaaksi. Hän loi jättimäisen liikekorttelin, johon houkuteltiin asiakkaita vapaalla pääsyllä ilman ostopakkoa, näkyviin merkityillä hinnoilla sekä tuotteiden palautusoikeudella.
Suomen ensimmäinen suuri tavaratalo Stockmann avattiin Helsingissä 1930, joskin itse liikeyritys oli perustettu jo 1862. Toinen suuri tavaratalo Sokos aloitti 1950-luvulla.
Tavaratalot opettivat naiset shoppailemaan, eli menemään kauppaan muulloinkin kuin välttämättömän hyödykkeen hankkimiseksi. Shoppailu on yhä erityisesti naisten aluetta. Kuluttajatutkimuksista ilmenee, että naiset käyttävät siihen aikaa huomattavasti, ja että naiset pitävät miehiä enemmän shoppailusta ajanvietteenä.
Liiketaloudellisesti shoppailu on tärkeää. Jostain syystä sitä on kuitenkin muita kansantalouden aloja luvallisempaa vähätellä, Kortelainen pohtii kirjassaan.