Ruotsiin kohdistunut vakoilu on kymmenen viime vuoden aikana muuttanut muotoaan. Vakoilijoita eivät enää kiinnosta niinkään puolustusvoimat ja puolustussuunnittelu kuin puolustusteollisuus ja huipputekniikka.
Ruotsin suojelupoliisin päällikkö Jan Danielsson arvioi Dagens Nyheter -lehden verkkosivuilla, että turvallisuuspalvelun tehtävät ovat muuttuneet niin Ruotsissa kuin muissakin maissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, koska sotilaallinen vakoilu on menettänyt merkitystään.
Danielssonin mukaan Ruotsissa harjoitetaan yhä "klassista vakoilua ja agenttitoimintaa", mutta se on vähentynyt, ja tilalle on tullut sotilaallisia toimia ja sotilaallista suunnittelua seuraava signaalitiedustelu. Kun rahaa käytettiin aiempina vuosina paljon vastavakoiluun, varoja ohjataan nyt entistä enemmän lisääntyneen poliittisen, taloudellisen ja teknisen vakoilun estämiseen.
Danielsson korostaa, että tekniikka on Ruotsissa huippuluokkaa ja mainitsee esimerkkinä ilmavoimat. Ulkomaita kiinnostavat mm. Saabin Jas-Gripen-taistelukone, Boforsin Bamse-ohjus ja Kockumsin uusi sukellusvene.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Wilhelm Unge arvioi puolestaan Ruotsin radion verkkosivuilla, että Venäjää epäilemättä kiinnostaa päästä käsiksi huipputekniikan yrityssalaisuuksiin ulkomailla.
Ericssonia ravistelevan vakoilujupakan taustalla saattaa hänen mukaansa olla puolustukseen liittyviä etuja, mutta kyseessä voi olla myös yritys hankkia tietoja huipputekniikasta pelkästään taloudellisen edun vuoksi. Osaaminen elektroniikan, telekommunikaation ja it-kehityksen aloilla on ollut länsimaihin verrattuna heikkoa Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa.
Lue tämänpäiväinen artikkeli: