Kolumni

Uudella yh­teis­työl­lä elin­voi­maa poh­joi­seen

Sipilän hallituksen yksi isoimmista uudistuksista, sote- ja maakuntauudistus, työllistää eduskuntaa, mutta mitä suurimmassa määrin myös maakuntia tulevien kuukausien aikana.

Eduskunnasta

Sipilän hallituksen yksi isoimmista uudistuksista, sote- ja maakuntauudistus, työllistää eduskuntaa, mutta mitä suurimmassa määrin myös maakuntia tulevien kuukausien aikana.

On tärkeää, että tämä juna menee nyt eteenpäin. Nyt kokonaisuutta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Koko hallitus on tähän sitoutunut.

-

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tehdään, jotta jokainen suomalainen saa mahdollisimman tasa-arvoiset palvelut ympäri maata myös tulevaisuudessa.

Maakuntauudistus tehdään, jotta alueitten elinvoima turvataan koko maassa vahvistamalla maakuntien ja alueitten kehittämisedellytyksiä.

Uudistuksen onnistuminen mitataan lopulta sillä, että maakunnan päättäjät aidosti ottavat todellisen vallan ja vastuun omiin käsiinsä. Valtakunnallinen uudistus on vain hallinnollinen muutos, ikään kuin kehikko ja mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla.

Todellinen muutos maakunnissa vaatii kuitenkin meiltä päättäjiltä vahvaa tahtoa ja tulevaisuuden uskoa. Paikallisuudelle ja luoville ratkaisuille annetaan enemmän tilaa, koska me itse voimme vaikuttaa siihen, miten maakunnat saadaan kasvuun ja hyvinvointi voidaan turvata tuleville sukupolville.

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana näen tärkeänä, että uudistuksen myötä Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyö myös entisestään vahvistuu. Syventyvälle yhteistyölle maakuntauudistus ja maakuntien oman päätösvallan lisääntyminen antavat aivan uudenlaisen mahdollisuuden. Kaikki neljä maakuntaa tarvitsemme toisiamme.

Uudistustyön keskellä meidän on löydettävä yhteiset sävelet sote-sektorille. Erityisesti erikoissairaanhoidon monenlainen yhteistyö ja työjako on ratkaistava. Se onnistuu, kunhan maakunnissa on riittävästi tahtoa ja ymmärrystä tulevista haasteista.

Yhteistyön tarpeita ja alueita on monia: Tuleva rakennerahastokausi ja siihen liittyen suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin pohjautuva ohjelmallinen kehitystyö, kansainväliset tehtävät, joukkoliikenteen alueellinen järjestäminen Pohjois-Suomessa, infra-kysymykset, matkailu ja erilaiset kehittämishankkeet. Tässä yhteistyökeskustelussa neljän pohjoisen maakunnan on edettävä.

Lähtökohtana tulee olla ylimaakunnallinen tasavertaisten maakuntien välinen yhteistyö.

Olisikohan itsehallinnollisten uusien maakuntien syytä kohdentaa poliittinen voima sopimuksin jonkinlaiseksi Pohjois-Suomen parlamentiksi tai ”hallitukseksi” , jolla olisi mandaatti ja leveämmät hartiat tehdä todellisia linjauksia Pohjois-Suomen hyväksi.

Tulevaisuustyö maakuntien kesken on jo aloitettu. Yhdessä voimme parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa Pohjois-Suomen asioita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Sotkamosta.