Kotkan höyhenestä saadaan uuden menetelmän avulla pian tietoa siitä, mitä eläimiä lintu on syönyt ravinnokseen. Pohjoismaisten kotkatutkijoiden seminaarissa Rovaniemellä esiteltiin sunnuntaina ns. isotooppimenetelmää, jota voidaan käyttää erityisesti kotkan poikasten ravinnon selvittämiseen.
- Isotooppimenetelmä on kehitetty Japanissa, ja sitä kokeillaan parhaillaan Pohjois-Norjassa. Tarvittavaa laitteistoa ei Finnmarkissa ole, vaan näytteet viedään Japaniin, kotkiin erikoistunut Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kertoo.
Isotooppimenetelmässä muutaman kuukauden ikäiseltä kotkanpoikaselta nykäistään höyhen. Lisäksi kotkanpojan pesältä ja sen lähiympäristöstä kerätään saalisjätteitä. Molemmista näytteistä tutkitaan hiilen ja typen isotoopit, ja lopputuloksena saadaan tieto kotkanpojan syömistä saaliseläimistä ja niiden suhteesta ravinnossa, Ollila kertoo.
Kotka syö poronvasoja
Kotkan tavallista ravintoa ovat jänis, kanalinnut, poronvasat ja pienet jyrsijät. Kotka saattaa Ollilan mukaan syödä myös käärmeitä, kettuja ja oravia.
- Saaliseläinten määrittelyn taustalla ovat puolestaan kasvit, joista ne ovat käyttäneet ravinnokseen. Näin on myös silloin, kun kotkan saalis on itsekin petoeläin, Ollila sanoo.
Itse isotooppimenetelmä ei ole uusi. Sitä on käytetty muun muassa arkeologiassa löydöksien iän määritykseen. Ollilan mukaan uutta on menetelmän käyttäminen lintujen tutkimiseen.
Tutkittavan yksilön on oltava nuori, sillä ikä laajentaa kotkan reviiriä ja sen syömän ravinnon laajuutta.
- Höyhennäytteeseen on myös voitava liittää tieto aikavälistä, milloin se on kotkalla kasvanut. Siten pudonneiden kotkansiipien tutkiminen ei tuo hyötyä, Ollila lisää.
Vaikka menetelmä on yhä kehittämisvaiheessa, Ollila uskoo, että se otetaan laajemmalti käyttöön 5-10 vuodessa.