INARI Utsjoen kunta tarvitsee akuutin rahoituskriisinsä ratkaisemiseksi harkinnanvaraista rahoitusapua mutta tulevaisuudessa palvelutuotannon takaa vain pysyvä rahoitusjärjestelmä. Kunnanhallitus esittää sisäasiainministeriölle myös Utsjokea koskevan erityislain säätämistä sekä erityistä tukea monille pikaisesti käynnistettäville hankkeille.
Kunta esittää kuluvan vuoden harkinnanvaraiseksi avuksi yhtä miljoonaa euroa. Tason tulisi säilyä samana vuosiin 2003-2004. Seuraavina vuosina tarve voi puolittua. Väestörakenteen vinoutuminen ja kuntien uudet velvoitteet vaikeuttavat kuitenkin ennakointia.
Sisäministeriölle esitetään myös lista niistä leikkauksista, joita kunnassa on tehty 1990-luvun alusta lähtien. Kunnanhallituksen leikkausvelvoite on tänä vuonna viisi prosenttia ja valtuuston seitsemän prosenttia.
Utsjoki sain 1990-luvulla yli 30 vanhaa miljoonaa valtionapua. Tänä vuonna summa on vain hieman yli puolet siitä.
Kunnanhallituksen mukaan perustuslain mukainen tasapuolinen kohtelu ei toteudukaan Utsjoen kunnallisissa palveluissa vaikka koulu-, terveys- ja sosiaalitoimen kustannustaso on korkeampi kuin muualla maassa. Lähtökohdaksi tulisikin hyväksyä se, että harvaan asutulla ja luonnonoloiltaan poikkeavalla alueella näin voi olla. Utsjoella myös saamen kieli ja kulttuuri ovat peruste positiiviselle erityiskohtelulle.
Erityislaki turvaksi
Utsjoen kunta esittää erityislainsäädäntöä, joka turvaisi Euroopan ainoan alkuperäiskansan elämäntavan, kielen ja kulttuurin säilymisen ja terveen yhteiskuntarakenteen. Se merkitsisi myös saamelaisen kulttuurin aseman tunnustamista Suomessa. Sen merkitys heijastuisi yleisenä luottamuksena tulevaisuuteen ja omaan kotiseutuun.
Kunta on listannut myös useita hankkeita, joille se toivoo erityistä tukea. Monien hankkeiden toteuttaminen on ollut kiinni omarahoitusosuuden puuttumisesta, muun muassa osallistuminen Lapin liiton tavoiteohjelmaan. Myös yritysten mahdollisuudet vetovastuuseen ovat heikot.
Osa harkinnanvaraisesta avustuksesta tulisi kunnan mielestä osoittaa elinkeinoelämän kehittämishankkeiden omarahoitukseksi. Myös omarahoitusehtojen lieventäminen olisi tärkeää. Utsjoki tulisi myös rinnastaa vaikeimpiin työttömyysalueisiin työllisyysperusteisissa valtionavuissa.
Hankelistaansa kunta on kirjannut muun muassa Utsjoki-talon, tunturimittarituhojen ennallistamisen, Sulaojan pohjavesiesiintymän hyödyntämisen jatkoselvittelyn, Utsjoki-Vetsikko-tiehankkeen käynnistämisen, Norja-asiamiehen palkkaamisen ja laajakaistaverkon rakentamisen. Kunnassa on tänä vuonna käynnissä kaksi raja-alueyhteistyön hanketta sekä kuusi matkailuun ja jalostusasteen nostamiseen liittyvää elinkeinoelämän hanketta.