Puollamoaivin tunturi Utsjoella on tarjolla arktisen tuulivoiman tutkimuskeskuksen sijoituspaikaksi.
Hanketta puuhaava Teknologiateollisuus ry yhdessä eurooppalaisten partnereidensa kanssa odottaa testipuistolle EU-rahoituspäätöstä kesäkuun loppuun mennessä. Utsjoki on yksi tarjolla olevista tuulimyllypuiston sijoituspaikoista.
Puollamoaivi sijaitsee muutaman kilometrin päässä Utsjoen kirkonkylästä kaakkoon. Kirkkotuvilta tunturille on matkaa nelisen kilometriä.
Lapin liiton selvityksen mukaan paikka soveltuu hyvin tuulivoimala-alueeksi, sillä teknistaloudellisesti se on erittäin edullinen helppojen rakentamisolosuhteittensa, hyvien tuuliolojen ja infrastruktuurin läheisyyden puolesta.
Myös kunnanjohtaja Viljo Pesonen pitää Puollamoaivin tunturiylänköä sopivana tuulivoiman testaukseen.
"Tuulimyllyjä rakennetaan meren rannoille ja vuoristoihin, missä lämpötilojen vaihtelut ja jäätymisongelmat vaivaavat. Tuulivoimapuiston testipaikan etuna Utsjoella on myös Jäämeren läheisyys, joka synnyttää tavallista enemmän sään vaihteluja", Pesonen sanoo.
Kunnassa tekeillä
laaja selvitys
Utsjoella on teetetty tuulivoimapuistosta laaja selvitys, missä on kartoitettu kuntalaisten, eri sidostyhmien ja viranomaisten suhtautuminen hankkeeseen. Kuntalaisista on haastateltu yli viisi prosenttia.
"Valtaosa kuntalaisista on suhtautunut puistoon myönteisesti, mutta joukossa on yksittäisiä henkilöitä, jotka näkevät siinä myös haittoja", Pesonen summaa.
"Kun raportti kesäkuuhun mennessä valmistuu, se on tarkoitus luovuttaa Teknologiateollisuus-yhdistykselle", kunnanjohtaja Pesonen kertoo.
Utsjoen kunta on mukana vain selvityksen tekijänä. Mikäli puisto sijoitetaan Utsjoelle, Pesonen toivoo sen olevan myös muun arktisen tutkimuksen avaus pohjoisimmassa Suomessa.
Jopa 134 metriä
korkeita myllyjä
Arktisen tuulivoiman tutkimuskeskus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain.
Pesonen kertoo, että aluksi rakennetaan kolmen myllyn demonstraatio, jossa testataan eri komponentteja. Myöhemmin puisto on tarkoitus laajentaa kymmenen myllyn kokonaisuudeksi. "Puistoa ei varsinaisesti rakenneta energiantuotantoon vaan eri teknologian ja komponenttien kokeilua ja testausta varten. Toki syntyvä energia otettaisiin hyötykäyttöön", Viljo Pesonen sanoo.
Ensimmäiset tuulimyllyt olisivat noin 100 metriä korkeita. Myöhemmässä vaiheessa rakennettaisiin korkeampia myllyjä, joissa siiven kärki nousee jopa 134 metrin korkeuteen.
Lapin liiton selvityksen mukaan maisemansuojelullisista syistä tuulimyllyt on suositeltavaa rakentaa alueen eteläosaan, koska pohjoisimmat laitokset tulisivat näkymään laaksoon.
Utsjoelle johtavalle tielle asti tuulipuiston tuulimyllyt eivät näkyisi, mutta Kaldoaivin erämaa-alueelle kylläkin.
