Utsjoki Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella on suivaannuttu jokavuotiseen puuttuvan miljoonan euron kerjäämiseen, jotta kunnan pakolliset palvelut pystyttäisiin turvaamaan.
Kunnanjohtaja Viljo Pesonen kertoo, että myös monet ulkopuoliset asiantuntijat kuten kriisikuntien arviointityöryhmä ovat todenneet, että kunnan menojen ja tulojen väliin jää joka vuosi aukko, jota kunta omin voimin ei pysty kattamaan.
"Arviointiryhmä on käynyt meidän menorakenteen tarkasti läpi ja todennut, ettei siellä ole enää juuri mitään säästämistä. Kun lasketaan tulopuolen verot, valtionosuudet ja maksutuotot, niin väliin jää tuo miljoonan euron aukko", hän sanoo.
Utsjoen taloutta on vuosittain tasapainotettu valtion harkinnanvaraisilla rahoitusavustuksilla, mutta ne on tarkoitettu kuntien tilapäisiin tarpeisiin, ei jokavuotiseen käyttöön.
Pesosen mielestä Suomen kuntakartassa poikkeuksellisessa asemassa olevalle kunnalle tulisi räätälöidä oma valtionapumalli.
Epäoikeudenmukainen järjestelmä
Pesonen valittaa, ettei nykyinen valtionosuusjärjestelmä kohtele saamelaiskuntaa tasapuolisesti. Hänen mielestään järjestelmä pitäisi rukata sellaiseksi, että Utsjoen budjettivaje täyttyisi ilman erillistä jokavuotista ruinaamista.
"Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Menemme lähipäivinä Helsinkiin puhumaan asiasta ja yritämme vaikuttaa siihen, että Utsjoki ja muutamat muut kunnat kuten Enontekiö irrotettaisiin yleisestä valtionapusapluunasta ja meitä kohdeltaisiin erityistapauksina", hän sanoo.
Pesonen kertoo, että valtionosuuksien laskennassa käytettävät indikaattorit eivät huomioi riittävästi syrjäisen ja kaksikielisen kunnan tarpeita.
Esimerkiksi laskennalliset valtionosuudet asukasta kohden ovat Lapissa ainakin yhdeksässä kunnassa suuremmat kuin Utsjoella.
"Yllättävä nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä on syrjäisyyslisä, mitä esimerkiksi Enontekiö ja Inari saavat paljon enemmän kuin Utsjoki. Me emme oikein ymmärrä laskentaperusteita, joilla tällaiseen tulokseen päästään", Pesonen sanoo.
Jokavuotinen kerjuureissu ärsyttää
Pesosen mielestä Utsjoen poikkeuksellinen tilanne pitäisi huomioida kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyön yhteydessä.
"Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuonna 2010. Haluamme, ettei meidän sen jälkeen tarvitse joka vuosi lähteä Helsinkiin kerjuulle. Pitäisi löytää selkeät kriteerit, jotka täytettyämme meille tulisi kohtuullinen valtionosuus automaattisesti."
Pesonen ei vielä osaa sanoa, mitä rahoituskriteerit olisivat. Hän muistuttaa, että Utsjoki poikkeaa muista kunnista myös siinä, että se joutuu itse yksin tuottamaan kaikki palvelut. Kuntaliitos on poissuljettu vaihtoehto.
"Etäisyydet ovat siksi pitkiä, ettei vaihtoehtoja ei ole. Inarin kanssa teemme jonkin verran yhteistyötä, mutta tärkeimmät sektorit kuten terveydenhoito, sosiaalipuoli ja koulutus meidän pitää järjestää yksin.
Lisäksi kaikki järjestelmät pitää olla kaksinkertaiset eli suomen- ja saamenkieliset."
"Kun kunnan vähäisen väkimäärän jakaa kahtia, niin kustannukset oppilasta, asiakasta, potilasta tai hoitopäivää kohden tulevat kalliiksi. Saamenkielisten palvelujen järjestämiseen pitäisi saada selkeä rahoitus", hän sanoo.
Tällä hetkellä Utsjoen taloustilanne on hiukan parempi kuin vuosi sitten, mutta edelleen se on huono. Viime vuonna kunta sai valtion harkinnanvaraista rahoitusta noin 680 000 euroa, mutta siitä huolimatta alijäämää syntyi noin 555 000 euroa.
"Tästä se runsaan miljoonan euron aukko syntyy. Omilla toimilla emme sitä pysty kuromaan umpeen. Kun ulkoistimme eläinlääkärin ja ympäristönsuojelutehtävät Inarin kunnalle, niin siinä säästämme 12 000 euroa. Mittasuhteet ovat tuota luokkaa. Etsimme säästöjä lomauttamalla koko henkilöstön tämän vuoden aikana viikoksi, mutta siitäkin syntyy kunnalle säästöjä vain noin 100 000 euroa."
Utsjoen palvelurakenne on kuitenkin siksi ohut, ettei koko henkilöstöä voida lomauttaa, kun monia pakollisia toimia hoitaa vain yksi henkilö.
"Kun meillä on pysyvä kassakriisitilanne, niin lomautuksetkaan eivät ratkaise mitään. Jos olisi tilapäinen rahoituskriisi, niin silloin tällaisetkin toimet olisivat puolusteltavissa", Pesonen kertoo.