Utsjoen Vetsijärveltä löydetty esihistoriallinen asuinpaikka voi muuttaa perusteellisesti kuvaa niin sanotusta Komsan kulttuurista, arvioi Oulun yliopiston arkeologian lehtori Pentti Koivunen. Vanhinta tunnettua pohjoista kulttuuria on pidetty täysin merisidonnaisena, mutta löytö saattaa osoittaa sen hyödyntäneen myös sisämaan ravinnonlähteitä.
Kymmenisentuhatta vuotta sitten Jäämeren rannikolla Pohjois-Norjassa asuneiden komsalaisten aiemmat tunnetut asuinpaikat sijaitsevat senaikaisen rantaviivan tuntumassa. Sisämaasta Komsan kulttuuriin liittyviä havaintoja ei ole ennen tehty.
Vielä ei ole täysin varmaa, että pohjoismaisen arkeologiryhmän löytö edustaa juuri Komsan kulttuuria.
"Mutta kyllä Komsan kulttuurin esineistö eroaa sen verran normaaliesineistöstä, että sen pystyy erottamaan", Koivunen uskoo.
Asia vahvistuu kuitenkin vasta laajemmissa tutkimuksissa. Lisäkaivauksia ja -näytteitä tarvitaan, esimerkiksi ikä määritellään luotettavasti radiohiilimenetelmällä nuotiopaikasta tai poltetuista luista.
"Tämä on käsittääkseni vasta koetutkimus, neliöitä on avattu vähän. Sen verran uskallan sanoa, että varmasti löydöstä tulee keskustelua, kun meillä on pohjoismainen arkeologinen kokous Oulussa elokuussa", Koivunen ennustaa.
Suomen puolelta ei ole aiemmin löydetty jäänteitä Jäämeren rannikon esihistoriallisesta asutuksesta.
Asutus seurasi
jäätikön reunaa
Esinevertailun perusteella Utsjoen löydön iäksi on arvioitu vähintään 9 500 vuotta. Suomen vanhimmaksi asuinpaikaksi Koivunen ei sitä kuitenkaan vielä kutsuisi.
"Jos ajoitus pitää paikkansa, ovat tähän mennessä tavatut asuinpaikat noin tuhat vuotta nuorempia. Kun ajoitus saadaan varmistettua, voidaan löytöä verrata Virosta tulleiden siirtolaisten asuinpaikkoihin, joita on Lahden seudulla. Luulen niiden olevan hyvin samanikäisiä. Suomen vanhin on vähän suhteellinen käsite."
Norjassa ja Ruotsissa on tehty löytöjä, jotka osoittavat ihmisten seuranneen mannerjään reunaa sen vetäytyessä jääkauden loppuvaiheessa kymmenisentuhatta vuotta sitten.
Utsjoen havainnon myötä on entistä todennäköisempää, että näin tapahtui myös Suomen puolella.
"Meillä on sarja asuinpaikkoja, joilla on radiohiiliajoituksen mukaan asuttu noin tuhat vuotta jään sulamisen jälkeen. Ihan näin varhaista havaintoa ei välttämättä Suomen puolelta ole, Ruotsista ja Norjasta on", Koivunen kertoo.
Kuva esihistoriasta muuttunut
Vielä 1960-luvulla väestön uskottiin levinneen pohjoiseen hyvin hitaasti. Tämä käsitys on kumoutunut, ja nyt esimerkiksi tiedetään, että 5 000 vuotta sitten Suomen asutuksen painopiste oli Perämeren rannikolla.
Muista tutkimuksen mullistuksista Koivunen mainitsee havainnon, että kuparia on Suomessa käytetty jo keskisen kivikauden aikana. Kuva on myös tarkentunut: esihistoria on ollut paljon luultua monimuotoisempi.
Eniten käsitysten muuttumiseen on vaikuttanut tutkimusmenetelmien kehitys, huomattavimpana radiohiiliajoituksen käyttöönotto 1950-luvun alussa.
Viime vuosien merkittävä edistysaskel on, että ajoitus on opittu tekemään poltetusta luusta.