Maamme pohjoisimman kunnan kunnanjohtajat ovat todellisia pätkätyöläisiä. Kun kunnanjohtaja Jari Kotimäki jättäytyy helmikuun alussa kahden ja puolen vuoden pestin jälkeen virkavapaalle, Utsjoella hänet virkaiältään voi huoletta luokitella veteraaniksi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm laskee, että Kotimäen viransijaiseksi valittusta sodankyläläisestä Viljo Pesosesta tulee kahdeksan vuoden aikana Utsjoen seitsemäs kunnanjohtaja.
"Kun tulin vuonna 1997 kunnanvaltuustoon, kunnanjohtajana oli Jouko Lukkari. Hänen jälkeensä taisi tulla Osmo Pieski ja myöhemmin Seppo Sarlund. Ennen ja jälkeen Sarlundia kunnanjohtajan viransijaisuutta hoitivat Seija Karttuen ja Jouko Manninen. Nelivuotiskaudeksi kunnanjohtajaksi valittu Jari Kotimäki otti viran vastaan kesällä 2001", hän muistelee.
Utsjoen kunnanjohtajat ovat pysyneet virassa keskimäärin vuoden. Sarlundin ja Pieskin pestit kestivät vain yhdeksän kuukautta.
Kotimäki siirtyy
Lapin yliopistoon
Kunnanjohtaja Jari Kotimäki siirtyy puoleksi vuodeksi hallinto- ja integraatio-oikeuden yliassistentin viransijaiseksi Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan. Hänen tarkoituksenaan on paneutua kuntien ja valtion välisen suhteen ja perusoikeusvajeen tutkimiseen.
Aikaisemmin Kotimäki on julkisuudessa ilmoittanut, että yliopistopesti saattaa jatkua puolen vuoden virkavapauden jälkeenkin. Kotimäen määräaikainen virka Utsjoen kunnanjohtajana päättyy kesällä 2005.
Veikko Guttorm sanoo, että Utsjoella eletään virallisesti sen mukaan, että Kotimäki palaa tehtäviinsä heinäkuussa. Epävirallisesti Guttorm kuitenkin aavistelee, että tokko mies palaa, sillä onhan hän pyrkinyt Utsjoelta pois jo aikaisemminkin.
Kuntatalous rassaa kunnanjohtajiakin
Utsjoen kunnanjohtajuus kuitenkin kiinnostaa, sillä puolen vuoden viransijaisuutta haki kahdeksan ehdokasta. Perjantaina koolla ollut kunnanhallitus valitsi tehtävään Viljo Pesosen.
Miksi kunnanjohtajat eivät viihdy Utsjoella, siihen Guttorm löytää useammankin syyn. Suurin niistä lienee kunnan vaikea ja monimutkainen taloustilanne, joka vaatii kunnanjohtajaltakin paljon.
Työ edellyttää pitkäjänteisyyttä, eivätkä tulokset ole heti nähtävissä.
Jari Kotimäen aikana Utsjoen talous on saatu vakiinnutettua. Guttorm kertoo, että viime vuosi ja myös tämä vuosi jäävät plussalle.
"Vanhoja alijäämiä kunnan taseessa on kuitenkin noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä on 1 400 asukkaan kunnalle kova paikka. Lisäksi kunnan asuntotuotannosta on syntynyt tappiota noin 2,6 miljoonaa euroa. Olemme tosin saaneet neuvoteltua valtion kanssa asuntotuotannon tappioihin pitkäaikaisen ja halpakorkoisen lainan ja päälle hiukan avustustakin", hän sanoo.
Guttorm arvelee, että kunnan talousongelmien lisäksi Utsjoen erilainen kulttuuri ja erilaiset viihtyvyystekijät saattavat olla tekijöitä, jotka karkottavat kunnanjohtajat.
"Utsjoki on tunnetusti kaukana, ja liikenneyhteydet etelän suuntaan ovat huonot. Matkat ovat pitkät ja kalliit."
Hän arvelee, että ehkäpä pohjoisessa viihtyvät sellaiset henkilöt, joille pitkä kaamos ja valoisa kesä ovat tuttuja.
"Muualta tuleva ei välttämättä totu meidän elämänrytmiin ja elämäntapaan. Myös kulttuuri saattaa tuntua erilaiselta, kun kolme neljäsosaa asukkaista on saamelaisia", Guttorm miettii.
Auttaisiko se, jos kunnanjohtaja olisi saamelainen? "Kenties", hän tuumii mutta muistaa heti, että onhan kunnanjohtajien joukossa ollut myös heitä. "Vaan eivätpä ole viihtyneet", hän sanoo.