Utsjoki Mantojärven rannalla sijaitseva Utsjoen kirkkokenttä halutaan Unescon maailmanperintöluetteloon. Kunnanjohtaja Jari Kotimäen mielestä kirkkokenttä muodostaa historiallisen ja kulttuurisen kokonaisuuden, jonka liittämistä maailmanperintöluetteloon pitää ehdottomasti tutkia.
"Kirkkokenttä on ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä pienellä alueella on 150-vuotias kivikirkko, pappilan hirsiset rakennushistorialliset rakennukset, kirkkotuvat sekä vanha kalmisto ja hautausmaa. Parhaillaan museovirasto tekee arkeologisia kaivauksia paikalla, missä sijaitsi 1700-luvun alussa valmistunut ja 1850-luvulla purettu puurakenteinen Pyhän Ulrikan kirkko", Kotimäki perustelee.
Vanhaa elämää
kaivetaan esiin
Utsjoen vanhan kirkkokentän parhaillaan käynnissä olevissa kaivauksissa museoviraston tutkijat ovat löytäneet runsaasti liitupiipun osia sekä poron, riekon ja kalojen luita, jotka osoittavat paikalla olleen ennen vilkasta elämää.
Kaivauksissa on löytynyt myös vanha tanskalainen hopeakolikko, joka todennäköisesti on 1700-luvulta. Kolikko puolestaan osoittaa, että Utsjoki oli jo 300 vuotta sitten kansainvälinen markkinapaikka. Kaivauksissa on löytynyt myös vanha risku, luuneula ja sakset.
"Tiedot Utsjoen kirkkokentän vanhasta elämänmenosta eivät rajoitu vain kaivauksiin, sillä alueesta löytyy poikkeuksellisen hyviä historiallisia dokumentteja sekä perimätietoa. Rakennukset kertovat monta tarinaa, pappien kirjoittamat kuvaukset ovat tarkkoja ja oikeuden pöytäkirjoista löytyy hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia. Kirjallisia kuvauksia ovat tallentaneet muun muassa Jaakko Fellman ja Samuli Paulaharju", Kotimäki kertoo.
Suomessa listalla
on viisi kohdetta
Huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville on Unescon maailmanperintösopimuksen keskeinen lähtökohta. Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen.
Sen pohjalta tuetaan kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavaa kulttuuriperinnön pelastamista, vaalimista ja kunnostamista silloin, kun kansalliset voimavarat eivät riitä. Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista.
Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.
Unescon maailmanperintölistalla on yhteensä 754 kohdetta, joista luontokohteita on 149, kulttuurikohteita 582 ja sekalaisia kohteita 23. Kohteita on lähes 130 maasta. Suomessa listalla ovat Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden kirkko, Verlan tehdasmuseo ja Sammallahdenmäki.