Pohjoismainen arkeologiryhmä on löytänyt esihistoriallisen asuinpaikan Utsjoen Vetsijärveltä Pohjois-Lapista. Asuinpaikan arvioidaan olevan vähintään 9 500 vuotta vanha. Kyseessä on Pohjois-Lapin, mahdollisesti jopa koko Suomen vanhin kiistaton esihistoriallinen asuinpaikka.
- Löytöpaikka sijaitsee tunturiylängöllä hiekkaharjulla järven niemessä, hieman rantaa ylempänä. Vedenpinta on luultavasti ollut aiemmin korkeammalla ja asuinpaikka järven rannalla, arkeologiryhmän toinen johtaja Ph.D. Jarmo Kankaanpää kuvailee.
Rannikolta peuran perään
Löytö kuuluu niin sanottuun Komsan kulttuuriin, joka asui 9 500 vuotta sitten Norjan rannikkoa. Kankaanpää kertookin, että iänmäärityksen teki ryhmän norjalainen asiantuntija vertailemalla tehtyjä löytöjä aiemmin Norjan rannikolta löydettyihin Komsan kulttuurilta jääneisiin esineisiin. Kankaanpään mukaan ajoitus on suhteellisen luotettava, löytö ei ole ainakaan 9 000:ta vuotta nuorempi.
Tehtyjen löytöjen perusteella on vielä hankala arvioida, kuinka paljon komsalaisia Utsjoella oleili ja millä asialla. Arvioimista vaikeuttaa se, että Komsan kulttuuriin kuuluvia löytöjä ei ole ennen tehty sisämaasta. Aiemmin onkin oletettu, että komsalaiset eivät juuri meren rannalta liikkuneet.
- Kyse on oletettavasti pyyntileiristä, jonne on tultu meren rannalta metsästämään peuraa joksikin aikaa ja palattu sitten takaisin. Tämä ei tietenkään ole vielä varmaa, kun paikalta ei ole löytynyt luita, eikä asumuksesta ole vielä tietoa, Kankaanpää pohtii.
Tutkimuksia halutaan jatkaa
Arkeologit löysivät piikivestä tehdyn nuolenkärjen ja piikivisäleitä. Lisäksi löytyi nuotiopaikka ja kaksi loppuunkulutettua iskentäydintä, joista piikivisäleitä oli lohkottu eri tarkoitusta varten. Varsinkin iskentäytimien löytyminen viittaa siihen, että paikalla valmistettu tarvekaluja ja asuttu käyntiä pitempään.
- Ensimmäiset löydöt paikalta tehtiin läheiselle mökille menevän ajouran pinnasta kaksi vuotta sitten. Tänä kesänä kaivoimme tien viereen metri kertaa metrin koeruutuja. Löytöjä tuli eri ruuduista.
Kankaanpää sanoo, että kaivauksia jatketaan alueella, jos rahoitus järjestyy. Hän arvelee, että jängän pinnan alla piilee vielä lisää löytöjä.
- Kyse on tuskin kuitenkaan suuremmasta kyläyhteisöstä. Yleensä tällaisilla paikoilla asui pienempiä porukoita.
Asuinpaikka paljastui Kankaanpään ja Helsingin yliopiston arkeologian dosentin Tuija Rankaman kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämissä vapaaehtoisen arkeologiryhmän kaivauksissa.