Suomen pohjoisimpaan kuntaan Utsjoelle on keväästä lähtien etsitty tuloksetta lääkäreitä. Kunnan terveyskeskus tarvitsee kaksi lääkäriä ensi kuun alusta lähtien, kun molemmat nykyiset lääkärit siirtyvät muihin tehtäviin.
Utsjoen va. kunnanjohtajan Viljo Pesosen mukaan tilanne näyttää toivottomalta.
- Olemme ilmoittaneet suurimmissa lehdissä ja työvoimahallinnon sivuilla, mutta yhtään yhteydenottoa ei ole tullut. Seuraavaksi pyysimme tarjouksia keikkalääkärifirmoilta, mutta niistäkään ei tullut vastauksia.
Kunta on Pesosen mukaan valmis neuvottelemaan virasta kiinnostuneen lääkärin kanssa palkan koosta, sekä asunnosta ja muista luontaiseuduista. Lisänä kunnalla on vielä tarjota upeat maisemat ja kuuluisat kalavedet.
Pesonen tietää, että pienille paikkakunnille on usein vaikeaa saada lääkäriä sen vuoksi, ettei tämän puolisolle löydy alueelta töitä. Tämä ongelma ei koske nyt Utsjokea.
- Utsjoen työpaikkatilanne on tällä hetkellä epätavallinen, sillä kuntaan haetaan kahden lääkärin, eli mahdollisen lääkäripariskunnan, lisäksi myös sivistystoimenjohtajaa ja kunnanjohtajaa, Pesonen sanoo.
Kallista ja hyvää palvelua
Utsjoen kaltaisessa pienessä kunnassa lääkäripula on vain yksi ongelma perusterveydenhuollon järjestämisessä. Lääkäripalvelut maksavat kunnalle asukasta kohden huomattavasti suuria kaupunkeja enemmän.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikön Ulla Parikan mukaan yleinen arvio on, että perusterveydenhuollossa on yksi omalääkäri kahtatuhatta asukasta kohden. Tällöin kunnassa on tosin oltava vaihtoehtoisiakin palveluilta.
Utsjoella, jossa asukkaita on vain 1 400, on terveyskeskukseen palkattava kaksi lääkäriä. Päivystystyön hoitaminen yhdellä lääkärillä kävisi liian raskaaksi.
- Olisi mahdotonta vaatia yhtä lääkäriä olemaan koko ajan lähtövalmiudessa. Kahdella lääkärillä varmistetaan välttämätön lepoaika, Pesonen sanoo.
Kunnan tämänhetkiset lääkärit tekevät molemmat 75-prosenttista työaikaa, jolla päivystys pystytään myös hoitamaan. Perusterveydenhuollon palvelut pelaavat Pesosen mukaan pienessä kunnassa hyvin.
- Lääkäriin voi saada ajan samalle päivälle, ja hammaslääkärillekin seuraavalle viikolle. Näin ei ole esimerkiksi Sodankylässä, jossa tällä hetkellä asun, Pesonen kertoo.
Ongelmana haavoittuvuus
Utsjoen kaltainen lääkäripula on neuvottelupäällikkö Parikan mukaan tyypillinen ongelma pienille kunnille. Kun lääkäripalvelut ovat parin ihmisen harteilla, romahduttaa lääkärin raskaaksitulo, työssä uupuminen tai työpaikan vaihto nopeasti kunnan palvelut.
Jos kyseessä olisi eteläisemmän Suomen kunta, löytyisi apu Parikan mukaan helposti muodostamalla lähikuntien kanssa yhteinen lääkäripalvelu. Pitkien etäisyyksien Lapissa tästäkään ei ole apua.
- Ainoa mahdollinen kumppani on Inari, jonka kuntakeskukseen on meiltä 160 kilometriä. Inari ei kuitenkaan ole halukas myymään palveluja oman lääkäripulansa vuoksi, Pesonen sanoo.
Maantieteellisesti Inaria lähempänä ovat Norjan palvelut Karasjoella ja Tanassa. Utsjoen akuuttitapaukset viedäänkin Norjan puolelle kansainvälisen sopimuksen turvin. Yhteisen kielen puute estää muiden palvelujen oston rajan takaa.
Toisin on etelämpänä Suomen ja Ruotsin välisellä länsirajalla. Siellä palvelujen yhdistämistä suunnitellaan molemmin puolin rajan puhuttujen suomen, ruotsin ja meän kielien ansiosta.
Jos Utsjoelle ei elokuun loppuun mennessä löydetä lääkäreitä, näkee Pesonen yhtenä mahdollisuutena palvelujen ostamisen tulevaisuudessa Lapin sairaanhoitopiiriltä siten, että sen lääkäreitä kierrätettäisiin lyhyitä ajanjaksoja Ylä-Lapin terveyskeskustyössä. Silloin yksipuolinen päivystystyö ei pääsisi köyhdyttämään lääkäreiden vaalimaa ammattitaitoa.
- Pahin skenaario olisi puolestaan se, että me maksamme kuntalaisille matkat rovaniemeläiselle yksityiselle lääkäriasemalle. Kunnan on palvelut kuitenkin hoidettava, Pesonen sanoo.