Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen kyseenalaisti Kalevan haastattelussa sunnuntaina voimakkain sanakääntein korkeimman oikeuden (KKO:n) tulkintalinjan henkirikoksiin. Utriainen kummasteli, kuinka ihmisen tappaminen nopeasti ilman enempiä kärsimyksiä ei olisi raakaa tai julmaa. Professorin mielestä tuomioistuinten ratkaisujen pitää vastata yhteiskunnassa vallitsevia arvoja.
Parikin KKO:n viimeaikaista ratkaisua on koetellut kansalaisten oikeustajua. KKO lievensi äskettäin hovioikeuden antamat murhatuomiot tapoiksi vuonna 2001 sattuneessa Oulun taksisurmassa ja vähän aiemmin Imatralla tapahtuneessa Eveliina Lappalaisen surmassa. Taksiautoilija Keijo Nivala surmattiin ampumalla tätä lähietäisyydeltä päähän kolme kertaa. Lappalainen kuoli, kun hänen surmaajansa tukehdutti hänet mutaan.
Utriainen kiinnitti haastattelussa huomiota olennaiseen asiaan: lain sisältöön. Rikoslaki määrittelee henkirikoksen perustyypiksi tapon. Lain mukaan tappo muuttuu murhaksi, jos se on tehty vakaasti harkiten, erityisen raa´alla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai tappamalla virkatointa hoitava virkamies. Tuomioistuin voi lisäksi arvioida teon törkeyttä kokonaisuutena.
Utriaisen mielestä murhasta pitäisi tehdä henkirikoksen perustyyppi, jonka ehdot täyttyvät, kun ihmisen henki riistetään tahallisesti. Jos tekoon liittyy lieventäviä seikkoja, se voitaisiin tuomita tapoksi, ja antaa lievempi rangaistus. Tällainen käytäntö on esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa.
Korkein oikeus tulkitsi Oulun taksisurman tapoksi, koska tapauksessa ei sen mielestä löytynyt näyttöä surmaajan vakaasta harkinnasta. Vakaata harkintaa ei KKO:n mielestä ollut Lappalaisen surmassakaan. Tekotapaakaan KKO ei pitänyt rikoslaissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja julmana. Tässä kohdassa KKO:n näkemys ja kansalaisten oikeustaju ovat hyvin kaukana toisistaan.
Kansalaisten turvallisuudentunne on Suomessa kuten muissakin pohjoismaissa huippuluokkaa. Henkirikosten nykyisiä rangaistuksia ei ole tarpeen korottaa. Inhimillinen kohtelu on silti ulotettava rikoksen tekijästä myös rikoksen uhrin omaisiin ja läheisiin. Utriaisen peräämä rikoslain muutos olisi järkevä askel tähän suuntaan.
Oikeusministeriön on syytä käynnistää lain muutoksen valmistelu. Jo sitä ennen KKO:lla on itsetutkistelun paikka. Nykyinenkin laki antaa mahdollisuuden tiukempaan tulkintaan henkirikoksissa.
paakirjoitus@kaleva.fi