Ekaluokkalainen Siiri herää aamu-uutisten ääneen. Siirin aamuun kuuluu koulumatka kunnan keskustaajamassa sijaitsevaan puukouluun. Siiri kävelee koulumatkan. Toisinaan hän osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Koulun jälkeen hän käy tanssiharjoituksissa läheisellä tanssisalilla ja kunnan omassa musiikkiopistossa soittotunneilla.
Välillä mennään yhdessä perheen kanssa hiihtämään, luistelemaan tai kirjastoon.
Siirin kaveri Petteri käy koulua kauempaa. Hänen koulumatkansa kestää lähes kaksi ja puoli tuntia joka päivä. Koulupäivä on pitkä, ja siksi opetusta järjestetään paikallisella kylätalolla digitaalisten yhteyksien avulla kaksi kertaa viikossa. Kylätyöntekijä toimii avustajana ja huolehtii ruokahuollosta.
Eri kylällä asuva Kaisa sen sijaan käy koulua kotoa käsin kaksi kertaa viikossa. Koska hänen vanhemmillaan on matkailuyritys, etäopetus voidaan antaa kotiin.
Matkailuyritys on hyötynyt merkittävästi Visit Finlandin erämatkailun teemaohjelmasta. Ohjelmassa luotiin malli erämatkailun kansainväliselle markkinoinnille osana Visit Finlandin toimintaa.
Kahdeksannella luokalla oleva Jussi miettii jo, mille alalle hän hakeutuisi yhdeksännen luokan jälkeen. Samaa miettivät Aada ja Jemina. Jemina ja Jussi haluavat hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mutta sellaista ei ole omalla kotipaikkakunnalla tarjolla.
Jeminalla on ollut ongelmia koulussa ja kotonakin. Hän ei tiedä, mikä häntä kiinnostaisi. Jemina hakee ja pääsee joustavan perusopetuksen luokalle. Siellä hän kuulee mahdollisuudesta opiskella ammattiin oman paikkakunnan yrityksessä. Opiskelua tukee paikkakunnalla oleva ammatillisen oppilaitoksen lähiopettaja.
Myös Jussi saa koulutuspaikan, mutta kauempaa kotoa. Aada valitsee oman kunnan lukion. Suomessa lukioverkko on edelleen kattava. Aada ja Jemina saavat poikkeusluvalla ajokortin jo 16-vuotiaina, koska se helpottaa heidän mahdollisuuttaan opiskella ja käydä harrastuksissa.
26-vuotias Reima on juuri valmistunut yliopistosta. Hän saa paikan Kuhmosta maahanmuuttovirastosta. Reima muuttaa paikkakunnalle. Reimaa kannustaa Kuhmoon muuttamaan myös se, että työpaikan perässä harvaan asutulle maaseudulle muuttava saa opintolainansa anteeksi 2 600 euron edestä, kun hän asuu paikkakunnalla viisi vuotta.
Samaan aikaan juuri poliisiksi valmistunut Petra ottaa paikalliselta poliisiasemalta viran vastaan. Petralle maksetaan 200 euroa harva-lisää kuukaudessa normaalin palkan päälle. Saman lisän on saanut jo pitkään Helsingissä.
Paluumuuttoa Kuhmoon haaveileva Inka etsii työpaikkaa netistä. Kela on juuri laittanut uusia työpaikkoja hakuun. Tässä haussa hakija saa itse valita työpisteensä.
Inka tietää, että paikkakunnalla on toimiva etätyötila ja hänen miehensä voisi työllistyä paikkakunnalle yrittäjäksi, koska alueella on pulaa jatkavista yrittäjistä. Inkan perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, joille hän hakee päivähoitopaikkaa ja saa sen.
Inkan mies kiinnostuu yrityksestä, joka on myynnissä. Yritykseen pitäisi kuitenkin tehdä peruskorjaus ja laajennus. Aiemmin hankaluutena oli, että maaseudulla sijaitseviin investointeihin oli vaikea saada pankista lainaa. Nyt Finnveralla on luotu uusi instrumentti harvaan asutun alueen yritysten investointien takaamiseen.
Inkakin pystyy tekemään töitä välillä kotoa käsin ja välillä etätyöpisteestä, koska paikkakunnalla on nopea ja edullinen laajakaista.
Kaukana kunnan keskustaajamasta asuvan Martan mies on kuollut. Martta voisi asua vielä kotona, jos joku auttaisi silloin tällöin askareissa. Järjestöjen työllistämismahdollisuuksia harvaan asutulla maaseudulla on helpotettu ja siksi kyläyhdistys on voinut palkata kylätyöntekijän juuri tällaista toimintaa varten. Martan kotona asumista tukee myös se, että sähköveron sähkönhankinnan kustannuksia tasataan verojen alueellisella porrastuksella.
Muutenkin paikkakunnalla menee kohtuullisen hyvin. Kaupungin väestö on pikkuhiljaa uusiutunut, ja uutta työtä on syntynyt puutuoteklusterin ympärille ja matkailuun.
Iso asia oli puurakentamisen helpottaminen lainsäädännöllä samalle viivalle betonirakentamisen kanssa. Ilmastonmuutostavoitteiden myötä puurakentamiseen satsataan isoissa kaupungeissa ja se luo työtä alueelle.
Kuhmon kaupunkikin on hankkinut yhteiskäyttöautoiksi biokaasulla toimivia henkilöautoja. Läheinen maatila sai Makeran investointitukea ja pystyy myymään biokaasua liikennepolttoaineeksi. Byrokratiaa on muutenkin purettu ja helpotettu muun muassa tila- ja peltoteurastukseen liittyvää lainsäädäntöä.
Onko tämä utopiaa vai totta? Se ratkaistaan tulevalla hallitusohjelmalla. Osa toimenpiteistä on jo parlamentaarisesti hyväksytty. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.