Stakesin julkistama vertailu perustuu kuntien vuoden 2007 tilinpäätöksiin. Utajärvellä palvelujen tarve on kova suuren vanhusväestön, sairastavuuden ja asutusrakenteen takia, mutta resurssit ovat tehokkaasti käytössä.
Vertailuaineisto sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon menot.
Utajärven ja Vaalan peruspalvelujohtaja Hannele Karhu sanoo, että Utajärvellä on onnistuttu painamaan menot indeksiluvuilla tarkasteltuna alas, vaikka palvelut ovat varsin monipuoliset.
Lääkäritilanne on hyvä, vastaanotolle ei ole jonoja, päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee iltaisin ja viikonloppuisinkin nopeasti ja vanhuksille on tarjolla monentasoisia asumispalveluja.
"Taustalla on kunnan kokonaisvaltainen johtaminen, jonka merkkipaaluja ovat laatujärjestelmä ja tasapainotettu suunnittelujärjestelmä. Työntekijöille on annettu paljon vastuuta. Toimintaa valvotaan, arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti", Karhu luettelee.
Yhteistyöstä säästöjä
Utajärvi on mukana Terve kunta -verkostossa ja työllistämiseen panostetaan. Viime vuonna kunnanvaltuusto haastoi kaikki kunnat mukaan painonpudotuskampanjaan.
Peruspalvelujohtaja kiittelee henkilökunnan työmoraalia ja joustavuutta. Henkilöstömäärä on arvioitu erittäin tarkkaan.
Työntekijät tietävät, että löysät on otettu pois kaikesta mahdollisesta ja mahdollisimman tarkkaan. Tehyn Oulujokilaakson ammattiosaston luottamusmies Minna Huuhtanen varoittaa, että nyt ollaan jo ehtimisen, jaksamisen ja laadun säilymisen äärirajoilla.
"Esimerkiksi kotihoidossa yhdellä hoitajalle on iltavuorossa 26 paikkaa käytävänä. Jatkossa asiakasmäärä lisääntyy, joten työntekijöitä tarvitaan ehdottomasti lisää. Arvoitus on myös, mitä suureen sote-piiriin mukaan lähtö käytännössä tuo tullessaan", Huuhtanen huomauttaa.
Utajärvi ja Vaala ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi viitisen vuotta. Vaalankin sijoitus vertailussa on Pohjois-Suomen kärkijoukossa.
Yhteisiä viranhaltijoita palkanneet kuntanaapurit vuorottelivat viime kesänä terveyskeskusten aukioloa niin, että molemmat talot olivat kiinni kuukauden ajan.
Eroja kavennettava
Hannele Karhu sanoo, että hyvistä käytännöistä halutaan pitää kiinni myös Oulunkaaren yhteistoiminta-alueeseen liityttäessä.
"Ajattelemme niin, että voimme viedä sinne mukanamme malleja, joista on meillä saatu hyvä kokemuksia."
Kehityspäällikkö Heikki Punnonen Kuntaliitosta toteaa, että terveydenhuollon suuret kustannuserot ovat keskeinen syy uudistaa palvelu- ja hoitokäytäntöjä sekä korjata vanhentuneita rakenteita. Talouden taantuman pitää vain vauhdittaa muutoksia.
Punnonen huomauttaa, että vertailua arvioitaessa on muistettava kuntien väliset, monenlaiset erot. Esimerkiksi toiseksi suurimman indeksiluvun Pelkosenniemellä asutus on erittäin harvaa, etäisyydet pitkät eikä yksityisiä palveluja ole tarjolla. Helsingissä taas kustannustaso on tunnetusti muuta maata korkeampi.