Jari Riekki
Utajärven kotiseutuviikon alkajaisiksi kuullaan lauantaina 2.7. Merilän kartanossa kello 12 alkaen asiantuntevaa esitelmää paikannimitutkimuksesta otsikolla ”Naamalta Korvan kautta Niskalle”.
Historiantutkija Matti Leiviskä kertoo tilaisuudessa mitä kaikkea mielenkiintoista voidaan paikkakunnan nimien perusteella päätellä paikkakunnan historiasta.
– Sanotaan, että nimi on paikan muisti. Paikannimi kertoo aina jotakin siitä merkityksestä mikä paikalla on tai on joskus ollut, Leiviskä kertoo.
Paikannimi voi esimerkiksi kuvailla paikan muotoa, ulkonäköä tai vaikka sitä miltä maaperä kuulostaa ihmisen tai hevosen jalkojen alla. Paikkoja ei ole nimetty summanmutikassa, vaikka emme aina ymmärtäisi mitä ne tarkoittavat.
Paikannimitutkimus on historiaa tutkiville hyvä apukeino täydentää muita tutkimusmenetelmiä. Pohjois-Suomen historian tutkimuksessa rajoittava tekijä yleensä on, että kirjalliset lähteet alkavat vasta 1500-luvulta kirkonkirjoista ja veroluetteloista. Arkeologista tutkimusta on tehty vasta vähän, eikä kaikkia kiinteitä muinaisjäänteitä ole löydetty. Näiden kahden tutkimusmenetelmän väliin jäävää aukkoa voidaan täydentää paikannimitutkimuksella.
Leiviskän ja muiden paikannimitutkijoiden käytössä on erittäin mittava lähdeaineisto, sillä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) nimiarkisto käsittää kaikkiaan 2,5 miljoonaa paikannimeä paitsi nykyisen Suomen, myös itärajantakaisen menetetyn Karjalan sekä Ruotsin Länsipohjan alueelta.
Laajasta lähdeaineistosta on kiittäminen muun muassa yliopistojen Suomen kielen opiskelijoita, jotka ovat viimeisen sadan vuoden aikana systemaattisesti keränneet paikannimiä ja niihin liittyviä tarinoita pitäjä pitäjältä ja talo talolta haastatellen ihmisiä.
Lue lisää perjantain 1.7.2016 Tervareitistä.
Artikkeli Utajärven kotiseutuviikko alkaa nimistöluennolla Merilässä julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.