Mihinkähän tässä enää tohtii uskoa? Valtakunnan vanha kivijalka, ulkopolitiikka, seilaa kuin ajopuu aavalla merellä, ulkoministeriö on sekaisin kuin Erkki Tuomiojan parta. Suojelupoliisi on vähän väliä raastuvassa. Arvi Lind on eläkkeellä. Janne Ahonen ei aina voitakaan.
Tuorein isku kansalaisluottamukselle ja perusturvallisuudelle on jossakin lehdessä julkaistu kysely: "Ovatko missikisat menettäneet uskottavuutensa?" Peräti 78 vastaajista oli sitä mieltä, että näin on käynyt. Syynä on kuulemma se, että joku misukoista on ottanut förskottia eli riisunut vaatteensa ennen kuin käskettiin. Asiaa vain pahensi, kun hän oli yrittänyt paikata mokaansa näpistämällä uusia vaatteita jostain kaupasta. Kaiken huipuksi hän oli jossain välissä vielä mennyt naimisiin. Sitä miss ei tietysti saa tehdä, koska sen jälkeen hän ei enää ole miss, vaan missis - tässä tapauksessa peräti mississippi, koska hänellä ei ollut varaa maksaa vaatteistaan, vaan ne piti varastaa.
Kuten näkyy, ylivoimaisesti sekavin näistä uskottavuuskriiseistä on tuo viimeinen, nakumissiskandaali. Ulkopoliittinen linja varmaan saadaan jollakin lailla järjestykseen, suojelupoliisikin taisi jo saada synninpäästön ja Janne Ahonen vielä joskus voittaa, mutta missijupakka jatkuu ja mutkistuu päivä päivältä. Tätä vauhtia ensi viikolla paljastuu, että skandaalimissi on Vladimir Putinin avioton tytär, joka on nuoruudessaan ollut Konevitsan luostarissa nunnana, mutta luostarikiusaamisen takia karannut sieltä apotin kanssa Tshetshenian kautta Suomeen. Täällä hän on toiminut sekä Naton että Tehtaankadun kaksoisagenttina ynnä oman toimensa ohella Kimi Räikkösen ja Matti Nykäsen salarakkaana sekä ulkoministeriön kopiokoneen hoitajana.
Mitä sitten voisimme tehdä missi-instituution uskottavuuden palauttamiseksi? Yhtä ja toista sentään. Siviilisääty pystytään helposti varmistamaan, kun kisoihin osallistuvilta tytöiltä vaaditaan voimassa oleva papintodistus. Lähes yhtä helppo on paljastaa mahdollinen rikollinen menneisyys vaatimalla ote rikosrekisteristä.
Alastomana esiintyminen on hieman hankalampi tarkistaa, mutta kyllä sekin onnistuu, kun laajalevikkisissä lehdissä ja televisiossa julkaistaan kaikista missikisojen loppukilpailuihin selvinneistä tytöistä nakukuvat ja kysytään katsomolta, onko joku nähnyt tämmöistä ennen. Tämähän ei oikeastaan poikkea paljonkaan nykykäytännöstä, paitsi että luotettavista vihjeistä voidaan luvata silminnäkijälle palkkio.
Näillä keinoilla varmasti saadaan jo karsituksi lähes kaikki epäilyttävät tapaukset jo etukäteen, jotta ei enää pääse tapahtumaan sellaista skandaalia kuin nyt on tapahtunut. Tuskin kuluu kovinkaan monta vuotta ennen kuin missikisojen uskottavuus palaa entiselleen, kenties ylikin. Vasta sen jälkeen voimme jälleen tuntea olomme perusturvalliseksi kauniissa maassamme ja rehellisen
kansamme parissa.