Ydinvoimalan suojavyöhykkeen rajat ja pelastussuunnitelmat herättävät hämmennystä ja aiheuttavat epätietoisuutta Simossa ja Kemissä. Mahdollisen säteilyä ympäristöön päästävän onnettomuuden alta on ihmiset saatava nopeasti suojaan. Se on haastava tehtävä myöntävät pelastusviranomaiset.
Kemissä keskusteltiin tiistaina työväenopiston järjestämässä tilaisuudessa ydinvoimalaitosten ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Monissa yleisöpuheenvuoroissa asetettiin kyseenalaiseksi Fennovoiman lukuja ja näkökantoja. Pentti Myllynevan mukaan voimayhtiön arvio viiden kilometrin sisälle jäävästä 1 250 asukkaasta ei pidä paikkaansa, vaan oikea luku on lähes 3 000. Valtaosa näistä asukkaista on Kemin puolella.
Säteilyturvakeskuksen (Stuk) toimistopäällikkö Olli Vilkamon mukaan pelastussuunnitelmien mitoituksessa onkin otettava huomioon todellisuus, eikä lähiöitä voi katkaista kaavamaisesti keskeltä.
Pelastussuunnitelma on tehtävä niin, että väestön turvallisuus voidaan taata vakavankin onnettomuuden sattuessa, Vilkamo sanoo. Stukilla on mahdollisuus painaa punaista ja pysäyttää hanke, jos suunnitelmat eivät ole sen mielestä riittäviä.
Pelastussuunnitelmat ovat vasta alustavasti työn alla.
"On erittäin haasteellinen tehtävä saada aikaan uskottavat ja toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joilla luodaan asukkaille myös tarvittava turvallisuudentunne", Kemin palopäällikkö Ari Soppela myöntää.
Vilkamo korostaa, että Hepolaan on saatava vähintään yhtä hyvä tai parempi turvallisuussuunnitelma kuin nykyisten ydinvoimaloiden suojavyöhykkeille. Kemin Hepolan kaupunginosa on lähimpänä suunniteltua voimalaa. Simon voimalassa korostuukin juuri lähialueiden väestö, jota monta kertaa enemmän kuin Ruotsinpyhtäällä ja Pyhäjoella.
Vilkamo kumosi väitteet, joiden mukaan Stukin eri puolilla maata sijaitsevat, säteilyä mittaavat automaattimittaristot eivät olisi viime vuonna olleet toiminnassa. Noin 300:ssa mittausasemassa oli korkeintaan viime vuonna korkeintaan yksittäisiä vikoja.
"Joskus menneisyydessä huonoimmillaan kymmenen prosenttia on ollut viallisia."
Säteilyturvakeskuksen mukaan ydinvoimaloiden normaalipäästöjen säteilyvaikutus on ympäristölle merkityksetön.
"Luonto antaa meille paljon rajummat säteilyannokset", Vilkamo kertoo.
Jos ydinvoimalapaikkakunta ja Stuk näyttävät voimalalle vihreää, asia siirtyy eduskunnan käsiin. Nyt päätös on Vilkamon mukaan aikamoinen poliittinen prosessi, sillä tyrkyllä on kolme voimalaa, hakijoina kolme yhtiötä ja useita paikkakuntia. Voimalan rakentaminen olisi erittäin kansainvälinen projekti.
"Ja se ei ole aivan helppo toteuttaa", Vilkamo huomauttaa.
Ongelmat näkyvät nykyisellä ydinvoimalatyömaalla.