Suomi on pitänyt esillä arkisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille. Mutta uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen ja pohjoisiin maakuntiinsa?
Liikenne- ja viestintäministeriö pisti viime viikolla stopin Jäämeren radan jatkosuunnittelulle. Perusteluina olivat muun muassa peruuttamattomat haitat poronhoidolle. Jos tämä oli yksi painavimmista perusteista, Lappiin ei tule jatkossa kinttupolkua suurempia liikenneinvestointeja.
Toinen peruste oli radan kannattamattomuus. Haluan nähdä sen miljardiluokan infrainvestoinnin, josta voidaan tehdä täysin pitävät kannattavuuslaskelmat parin vuosikymmenen päähän. Samaan aikaan mittavia ratainvestointeja suunnitellaan muun muassa Helsinki–Tampere-linjalle. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta ministeriöiden investointikartoissa Suomi päättyy pääsääntöisesti Kalajoen leveyspiirille.
Jos Suomi hakee uskottavuutta arktisessa osaamisessaan, sen on näyttävä muuallakin kuin puheissa. Uskottavuudesta ovat pitäneet huolen elinkeinoelämä ja yritykset. Kemi–Tornion satamista lähtee kymmenen prosenttia Suomen viennin arvosta. Lapin matkailu tahkoaa edelleen kasvua ja yhdessä kaivosten kanssa vetää 75–80 prosentin työllisyyslukuja pohjoisilla seutukunnilla.
Kylmän ilmanalan teknologia ja innovaatiot työllistävät tuhansia ihmisiä. Elinkeinoelämän vaikuttajista Lapin kauppakamari on pitänyt yllä arktisten investointien tilannekatsausta ja merkitystä vuosikymmenien aikana – myös silloin kun yleinen usko kansainvälisiin investointeihin on hiipunut.
Jos haluamme EU:n kiinnostuvan uudella tasolla pohjoisten reuna-alueiden taloudellisesta ja poliittisesta merkityksestä, sen täytyy näkyä myös omissa kansallisissa päätöksissämme.
Ilmaista työntöapua Suomen arktiselle roolille antoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker 31.1. pitämässään puheessa. Juncker myös nimitti jo aiemmin suurlähettiläs Jari Vilenin EU:n arktisten alueiden neuvonantajaksi.
Presidentti Niinistö on kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä korostanut arkisten merkitystä erityisesti ilmastonäkökohdista. Kiina havittelee Arktisen neuvoston jäsenyyttä ja tämäkin on nähtävä tärkeänä kansainvälisenä viestinä pohjoisten alueiden tärkeydestä.
Istumme arktisen alueen ytimessä emmekä tunnu oivaltavan missä oikein istumme. Peliä ei ole kuitenkaan menetetty. Suomen toukokuussa päättyvä Arkisen neuvoston puheenjohtajuus on antanut uutta pohjaa ja EU:n puheenjohtajakaudella Suomella on kaikki mahdollisuudet vahvistaa edelläkävijyyttä. Veikkaus on, että Euroopan unionissa on odotuksia näille avauksille.
Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EU-tasolla, mutta unohtaa oman arktiset maakuntansa kansallisella tasolla. Suomen on oltava uskottava sekä puheissa että teoissa.
Paula Aikio-Tallgren
yrittäjä, Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.