Evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon ohella Suomessa toimii yli puolensataa rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa. Tähän asti valtio ei ole taloudellisesti tukenut näiden yhteisöjen toimintaa. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat sen sijaan saaneet osansa valtion viranomaisten keräämistä verovaroista.
Malliin on ollut historialliset ja käytännölliset syynsä. Kyseiset kaksi kirkkokuntaa ovat esimerkiksi kirkonkirjojen kautta hoitaneet väestökirjanpitoa ja ne muun muassa ylläpitävät kansalliseen rakennusperintöön kuuluvia kirkkorakennuksia.
Tilanteeseen liittyy hankala periaatteellinen puoli: joidenkin ihmisten uskonnonharjoitus on ollut valtion näkökulmasta arvokkaampaa kuin joidenkin toisten. Valtion tukea eivät ole saaneet esimerkiksi sellaiset kristilliset ryhmät kuin helluntailaiset tai baptistit eivätkä esimerkiksi Jehovan todistajat tai maan islamilaisten yhteisöt. Kun Suomi monikulttuuristuu ja uskontojen kirjo koko ajan kasvaa, entistä käytäntöä on ollut vuosi vuodelta vaikeampi perustella.
Ensi vuonna tilanne kuitenkin muuttuu, kun oikeuden valtion tukeen saa parikymmentä rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa. Tipalla ratkaisu oli nytkin. Valtiovarainministeriölle ei opetusministeriön esittämä määräraha kelvannut tälläkään kertaa, mutta asia meni lopulta läpi eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa.
Ensi viikolla asia lyödään kiinni eduskunnan täysistunnossa. Tukisumma on aika vaatimaton, 200 000 euroa, mutta päätös kuitenkin kertoo pyrkimyksestä noudattaa uskonnonvapauslain ja yhdenvertaisuuslain periaatteita.
Kansalaisten joukossa uutinen on jo herättänyt kitkeriä arvioita muun siitä, että valtio alkaisi tukea vaikkapa islamilaisia ääriryhmiä. Rahaa ei kuitenkaan lähetetä mille tahansa tilinumeron ilmoittaneelle ryhmälle, vaan tuki tulee vain hakemuksesta. Rahojen käyttöä valvotaan myös jälkikäteen.
Valtiovarainvaliokunnan rajauksen mukaan tukea voivat ylipäätään saada vain yhteisöt, joissa on vähintään 200 jäsentä. Tällaisiin kuuluu Suomessa noin 60 000 ihmistä, joten jäsentä kohden yhteisöt voivat saada tukea runsaat kolme euroa. Esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden valtiontuki on jäsentä kohden nyt noin 20 euroa.
Uskonnollisten yhdyskuntien tukeen liittyvä epäkohta on ollut niin selvä, että jopa monet luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon edustajat ovat kiinnittäneet siihen vuosien mittaan huomiota. Asiantilan korjaus oli sen takia paikallaan.
paakirjoitus@kaleva.fi