Malesiaa, Nigeriaa ja Egyptiä viime viikkoina riivanneet muslimien ja kristittyjen yhteenotot kertovat uskonnollisen suvaitsevaisuuden katoamisesta.
"Kyse on maallisen ajattelutavan haaksirikosta, mikä on maailmanlaajuinen ilmiö", sanoo akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Hän muistuttaa, että uskonnon piti syrjäytyä julkisuudesta ja muuttua yksityiseksi asiaksi. Uskonnollinen suvaitsevaisuus jäi kuitenkin 1970- ja 80-luvuille.
Aaltolan mukaan maallistumisteoria kuoli lopullisesti 11. syyskuuta 2001: tuolloin tuli karmivan selväksi, ettei uskonto ole hävinnyt maailmanpolitiikasta mihinkään.
Viimeaikaiset tapahtumat heijastelevat hänen mielestään liberaalin hallintotavan rapautumista ja vähemmistöjen kunnioittamisen unohtamista. Pahimmillaan uskonnon entistä vahvempi ja radikaalimpi rooli kanavoituu toisuskoisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat myös saaneet kokea, että uskonnolla on edelleen käyttöä poliittisessa pelissä.
"Uskonnollinen oikeisto on voimistunut Yhdysvalloissa 30 viime vuoden aikana ja EU:n perustuslakia sorvattaessa havaitsimme, että uskonnolle haluttiin sijansa sinnekin", Mika Aaltola huomauttaa.
Akatemiatutkija Mika Aaltola korostaa, että poliittinen väkivalta kertoo lähtökohtaisesti valtion vallan heikkenemisestä.
"Valtioiden väliset konfliktit ovat vähentyneet, mutta valtioiden sisäisiä konflikteja on paljon ja niissä on usein kyse uskontojen välisestä kahakoinnista."
Toistuvasti käy niin, että kun tarvitaan syntipukkia, päädytään uskonnollisiin vähemmistöihin.
Lue lisää perjantain Kalevasta!