Suomessa on noin 35 000 islaminuskoista, joista suuri enemmistö varsin tuoreita maahanmuuttajia. Vähemmistön ajattelutavasta, kuten suhtautumisesta maan lakeihin, ei ole ollut tähän asti paljoakaan tutkittua tietoa. Viime viikolla sitä saatiin arvokas annos lisää, kun Ihmisoikeusliitto julkisti selvityksensä Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja -lainsäädäntöön.
Päällimmäinen tutkimuksesta nouseva tieto on jopa hätkähdyttävä. Sen mukaan lähes puolet maan muslimeista katsoo, että jos Suomen laki ja islamilainen laki ovat perheoikeudellisissa kysymyksissä ristiriidassa, on noudatettava islamin lakia. Tämä tuli esimerkiksi näkyviin kysymyksissä, jotka liittyivät avioliittoikään, avioliittoon muslimin ja ei-muslimin välillä sekä avioeroihin.
Tutkimustulosten tarkempi avaus paljastaa, että ongelmat eivät tosin ole päälle kaatuvia. Tutkimusraportin laatija arvioi, että islamilaisen lain asettaminen etusijalle johtuu osaksi joko islamilaisen lain tai Suomen lakien heikosta tuntemuksesta. Islamilaisen lain merkitystä painottava vastaaja saattoi yksityiskohtaisissa kysymyksissä asettaa Suomen lain mukaisen vaihtoehdon selvästi islamilaisen edelle.
Toisaalta sen, että lähes puolet Suomen muslimeista pitää lähtökohtaisesti islamilaista perheoikeutta suomalaista parempana, pitäisi herätellä kotoutuksesta vastaavia viranomaisia.
Tulijoiden asenne voi toki selittyä vaikkapa sillä, että muslimit haluavat korostaa perheen arvoa maassa, jossa huomattava osa avioliitoista päättyy eroon.
Pahimmillaan islamilaisen perheoikeuden noudattaminen johtaa kuitenkin henkilön itsemääräämisoikeuden kaventumiseen. Islamilaisen oikeuden mukaanhan esimerkiksi musliminaisten avioituminen kristityn miehen kanssa on kiellettyä. Länsimaissa on myös vaikea niellä avioliittoon pakottamista.
Sitä harva vastaajakaan hyväksyi, mutta tutkimus vahvisti arveluja, että tällaisia liittoja solmitaan Suomessakin.
Tutkimuksen tekijä totesi, ettei uskonnon merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa sivuutettaisi eikä lähtökohtana pidettäisi vaatimusta oman uskonnon hylkäämisestä. Yleislinjauksena se on hyvä. Silti peruslähtökohdan tulee olla, että uskonnollinen lainsäädäntö väistyy silloin, jos se joutuu ristiriitaan Suomen maallisen lainsäädännön kanssa. Tätä periaatetta ei voi ohittaa islamin eikä muidenkaan uskontojen kohdalla, ja se on syytä tehdä uusille suomalaisille selväksi jo kotoutuksen yhteydessä.