Uskonnollisten tunnusten pitäminen työpaikalla jakaa suomalaisten mielipiteet. EU:n tilastokeskus Eurostatin tiistaina julkistaman kyselyn mukaan 48 prosenttia suomalaisista hyväksyy uskonnollisten tunnusten kantamisen. Yhtä suuri osa vastaajista ei hyväksy tunnuksia.
Uskonnollisiksi tunnuksiksi katsotaan erityisesti näkyvät ristit, juutalaisten kipat sekä musliminaisten päähuivit. Varsinkin muslimien huivi on herättänyt viime aikoina Euroopassa vilkasta keskustelua.
Suhtautuminen näkyviin tunnuksiin vaihtelee Euroopassa eri maiden välillä. Esimerkiksi Ranskassa, jossa ristit ja huivit on kielletty kouluissa, yli 60 prosenttia kansalaisista vastustaa uskonnollisia symboleita työpaikalla. Sen sijaan Britanniassa vastaava osa ihmisistä hyväksyy tunnukset.
Katolisissa EU-maissa, kuten Puolassa ja Italiassa, tunnukset hyväksytään muita maita herkemmin.
Romaniyhteisöllä edelleen vaikeaa
Kysymys esitettiin eurooppalaisille laajemman syrjintää selvittävän asennetutkimuksen yhteydessä. Suomalaisista 70 prosenttia katsoo, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat Suomessa yhä syrjintää taustansa vuoksi. Peräti 85 prosenttia on sitä mieltä, että romanivähemmistöön kuuluvat ovat yhteiskunnassa muita epäedullisemmassa asemassa.
Samaan aikaan lähes kaksi kolmannesta kansalaisista kuitenkin katsoo, että Suomessa on tehty riittävästi syrjinnän torjumiseksi. Koko EU:ssa samaa mieltä on alle puolet väestöstä.
Kyselyä varten haastateltiin lähes 25 000 eurooppalaista viime kesä-heinäkuussa. Suomalaisia oli mukana 1031.